Jatkuuko avioliittomme taivaassa?

 

Tämä kuvaa esittää ensitapaamista taivaassa

Tällä kertaa pohdin blogissani maanpäällisen avioliiton jatkumista taivaassa. Löysin mielenkiintoisia näkökulmia Hope Bolingerin artikkelista, jonka tulkinnat vastaavat pitkälti omiani. Pyrin nyt avaamaan sen pohjalta hänen näkemyksiä omien ajatusteni valossa, kuinka Pyhä Henki tämän asian on minulle avannut. 

Raamattu ei täydellisesti paljasta meille kaikkea taivaasta, millaista siellä tulee olemaan. Itse asiassa se paljastaa aika vähän, ja paljon jää arvoitukseksi! Henkilökohtaisesti ajattelen, että meidän ei ole tarkoitus tässä ajassa edes tietää kaikkea siitä. Se on varmasti jotain niin suurta ja ihmeellistä, mitä pieni mielemme ei pystyisi edes käsittämään. Tärkeintä olisi kuitenkin ymmärtää, kuinka tärkeää on kilvoitella tässä ajassa ja tehdä kaikkemme sen eteen, että ahtaan portin ovet olisivat avoinna sinä päivänä, kun meistä itse kullekin kutsu käy. 

Heti alkuun on todettava, että Jeesus antaa tämän artikkelin otsikkoon hyvin selvän vastauksen Luukkaan evankeliumin 20. luvussa; vaikka me avioidumme täällä maan päällä puolisomme kanssa, taivaassa emme tule enää elämään avioliiton omaisissa olosuhteissa pareina. Maallisesti ajateltuna tämä voi tuntua lohduttomalta ajatukselta, sillä täällä voimme olla hyvin kiintyneitä puolisoihimme. Uskovina tiedämme olevamme matkalla taivaan kotiin, mutta voimme ajatella itsepintaisesti elämän jatkumista aviopareina myös iankaikkisuudessa.

Hope Bolinger huomauttaa kirjoituksessaan, että aviopuoliso ei ole listan kärjessä niiden ihmeellisten asioiden joukossa, joita sielumme tulevat taivaassa kohtaamaan. Mikään ei kuitenkaan estä pohtimasta myös tätä aihetta. Monet kristityt ovat joutuneet menettämään puolisonsa äkillisesti, minkä vuoksi meille on annettu toivo jälleennäkemisestä taivaassa. Esimerkiksi mummollani oli tapana sanoa: "Suo meille autuas kuolema sekä riemullinen jälleennäkeminen poisnukkuneiden rakkaidemme kanssa." Se on minusta ihana ajatus.

Entä ne parit, jotka ovat kokeneet avioeron tai useampia? Herää kysymys, kenen kanssa heistä he sitten olisivat naimisissa taivaassa? Kuvitellaan tilannetta vaikka miehestä, jonka vaimo on kuollut ja mies avioitunut uudelleen. Kumpi vaimoista hänen kanssaan olisi taivaassa naimisissa? Ja miten tämä käytännössä toimisi? Järjellä ajateltuna sulkeutuu pois ajatus siitä, että avioliiton jatkuminen olisi mahdollista taivaassa samalla tavoin kuin maan päällä. Mitä sitten Raamattu sanoo tästä asiasta? Kuten jo mainitsin, Jeesus antaa tähän kysymykseen tyhjentävän vastauksen Luukkaan 20. luvun jakeissa 27–38;

Niin astui esiin muutamia saddukeuksia, jotka väittävät, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä sanoen: "Opettaja, Mooses on säätänyt meille: 'Jos joltakin kuolee veli, jolla on vaimo, mutta ei ole lapsia, niin ottakoon hän veljensä vaimon ja herättäköön siemenen veljelleen'. Nyt oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli lapsetonna. Niin toinen otti sen vaimon, ja sitten kolmas, ja samoin kaikki seitsemän; ja he kuolivat jättämättä lapsia. Viimeiseksi vaimokin kuoli. Kenelle heistä siis tämä vaimo ylösnousemuksessa joutuu vaimoksi? Sillä kaikkien seitsemän vaimona hän oli ollut." Niin Jeesus sanoi heille: "Tämän maailmanajan lapset naivat ja menevät miehelle. Mutta ne, jotka on arvollisiksi nähty pääsemään toiseen maailmaan ja ylösnousemukseen kuolleista, eivät nai eivätkä mene miehelle. Sillä he eivät enää voi kuolla, kun ovat enkelien kaltaisia; ja he ovat Jumalan lapsia, koska ovat ylösnousemuksen lapsia. Mutta että kuolleet nousevat ylös, sen Mooseskin on osoittanut kertomuksessa orjantappurapensaasta, kun hän sanoo Herraa Aabrahamin Jumalaksi ja Iisakin Jumalaksi ja Jaakobin Jumalaksi. Mutta hän ei ole kuolleitten Jumala, vaan elävien; sillä kaikki hänelle elävät.

Periaatteessa Jeesus opettaa, ettemme pysy naimisissa niiden puolisoiden kanssa, joiden kanssa olimme avioliitossa maan päällä. Jakeissa 34–35 Jeesus selventää: 

 ”…’Tämän maailmanajan lapset naivat ja menevät miehelle. Mutta ne, jotka on arvolliseksi nähty pääsemään toiseen maailmaan ja ylösnousemukseen kuolleista, eivät nai eivätkä mene miehelle...”

"Sillä kun kuolleista noustaan, ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaissa." (Mark. 12:25)

Siinähän se on selkeästi ilmaistuna. Tunnettu Raamatun tulkitsija Matthew Henry (1662–1714) on tuonut vielä syvemmän näkemyksen tähän päätelmään; "Ensinnäkin meidän on ymmärrettävä, että tulevan maailman metafyysinen luonne on täysin erilainen kuin maailma, jossa elämme nyt. Nämä maailmat toimivat eri metodeilla. Kristittyinä voimme usein takertua maanpäällisiin yksityiskohtiin, jonka vuoksi unohdamme, että taivas toimii ihan eri tavalla kuin tämä maailma (Kolossalaisille 3: 2).

Toiseksi avioliitto palvelee monia muita tarkoituksia kuin tämän maailman aikana tapahtuvaa kuolemaa. Vaikka tämä väite saattaa tuntua ristiriitaiselta, Matthew Henry selittää sen näin. Pohjimmiltaan menemme naimisiin ollaksemme Jeesuksen Kristuksen ja kirkon heijastus, välttääksemme seksuaalista syntiä sekä synnyttääksemme jälkeläisiä täyttämään tämän maan. Tämä kolmas tarkoitus, lisääntymistarkoitus, täyttää kuoleman aukon tässä maailmassa (1. Mooseksen kirja 1:28).

Taivaassa ei kuitenkaan ole kuolemaa, eikä siellä ole myöskään kiusauksia tai syntiä. Avioliitto heijastaa Kristuksen ja kirkon välistä suhdetta. Taivaassa emme enää katso asioita vain "himmeästä peilistä" (1. kirje Korinttilaisille 13:12). Miksi siis pohtia tätä liikaa täällä, kun meillä on paras avioliitto käden ulottuvilla taivaassa: Kristuksen ja hänen kirkkonsa avioliitto?

Maan päällinen avioliitto heijastaa Kristuksen rakkautta kirkkoa kohtaan. Kannattaa siis panostaa siihen täällä maan päällä ja pyrkiä vaalimaan avioliittoa kaikin tavoin, viettämällä mahdollisimman onnellista yhdyselämää rakkaan puolison kanssa, jonka meistä sellainen on saanut. Onhan paljon ihmisiä, jotka elävät yksin ilman avioitumista, eikä se ole tarkoituskaan. Meidän tulisi elää jo tässä ajassa ikuisuus mielessämme taivasta varten. Vaikka Jumala on antanut meille tarkoituksen täällä maan päällä, aikamme täällä on kovin lyhyt verrattuna ikuisuuteen taivaassa (Psalmit 103:15-16).

Mutta palataan jälleen tämän kirjoituksen pääteemaan eli rakkaaseen aviopuolisoon. Voimmeko silti elää yhdessä puolisomme kanssa taivaassa, vaikka emme olekaan enää naimisissa? Tämä riippuu ensisijaisesti siitä, onko puoliso pelastunut eli ottanut Jeesuksen vastaan tässä ajassa. Jeesus puhuu niistä, jotka ovat arvollisia pääsemään toiseen maailmaan ja ylösnousemukseen kuolleista. Jos puoliso on nukkunut ikuisuuteen Kristuksessa, saamme tavata hänet taivaassa. Naimisissa emme ole enää, mutta saamme olla osallisina suuremmissa häissä – Karitsan hääaterian häissä. Koemme kaikkien aikojen parhaat häät, joissa sulhanen on itse Kristus (Ilmestyskirja 19:6-9).

Jeesus Kristus on naimisissa kirkon kanssa ja me olemme Hänen morsiamensa. Osallistumme häihin ja avioliittoon, jotka ovat paljon upeampia asioita kuin mitään maallista suhdetta on mahdollista luoda (Efesolaisille 5:25).

Entä onko puolisoni minulle edelleen yhtä rakas taivaassa? Kyllä, hän on. Rakastamme edelleen puolisoitamme, sillä Jumalan luonne on rakkaus. Hän täyttää taivaan kirkkaudellaan (Hesekiel 1). Uudessa synnittömässä ruumiissa ja tullaksemme enemmän Kristuksen kaltaisiksi rakastamme taivaassa enemmän kuin koskaan maan päällä. Tämä ei liity seksuaaliseen vetovoimaan, vaan syvään sisarukselliseen tunteeseen toisiamme kohtaan. Se on emotionaalista yhteyttä, joka ylittää kaikki maalliset rakkaus- tai ystävyyssuhteet. Siinä ei ole romanttista intohimoa eikä erotiikan huumaa. Se kuvataan voimakkaaksi yhteisöllisyydeksi, joka tarjoaa suurta iloa niille, jotka saavat sen jakaa keskenään. Seksuaalinen lahja on annettu meille maan päällä, mutta taivaassa odottavat vielä suuremmat lahjat ja palkinnot, joita ihmismieli ei voi täysin ymmärtää (Matteus 5:12, Luukas 12:33-34, 1. Korinttilaisille 2:9).

Ymmärtääkseni elämme taivaassa suurina perhekuntina, joihin kuuluvat niin pelastuneet perheenjäsenet, sukulaiset, ystävät sekä meille entuudestaan tuntemattomat ihmiset. Saamme siis viettää ikuisuuden yhdessä edesmenneiden rakkaidemme ja ystäviemme kanssa, jotka ovat nukkuneet ikuisuuteen Kristuksessa. Uskovien ei siis tarvitse sanoa toisilleen lopullisia hyvästejä! 

Lähteenä käyttämäni artikkelin kirjoittaja Hope Bolinger kertoo, että ensimmäisen kerran lukiessaan Luukkaan evankeliumin 20. luvun kohdat, se järkytti häntä suuresti. Hänet oli kasvatettu näkemään avioliitto ja lapset ennen kaikkea hyvänä, joten hän ihmetteli, kuinka hyvä ja rakastava Jumala voisi koskaan ylittää tämän. Hän analysoi uudelleen syytä siihen, miksi Jumala antoi meille avioliiton, ymmärtäen sen ilmaisevan suhdetta itsensä ja kirkon välillä (Kirje Efesolaisille 5. luku). Jumala solmi avioliiton myös lisääntymistarkoituksessa ja lihan halujen torjumiseksi (2. Timoteukselle 2:22).

Siksi meidän tulisi varmistua tässä ajassa, että elämme iankaikkisuus mielessämme. Emme saa pitää itsestäänselvyytenä lahjoja, jotka Jumala on meille nyt antanut, kuten parisuhteen jatkumista. Vaikka taivaassa odottavat moninaiset seikkailut, muistettava on, että kilvoittelumme taivaaseen pääsemiseksi on kesken (Heprealaisille 12:1-3). 

Tämän kirjoituksen päätteeksi yhtykäämme rukoukseen, pyytäen Jumalaa antamaan vahvat etsikkoajat läheisille rakkaillemme ja ystävillemme, jotta hekin saisivat ymmärryksen tarttua pelastuslauttaansa ja voisimme kerran tavata ja viettää ikuisuutemme yhdessä taivaassa. 

Lähteet:

https://www.crosswalk.com/family/marriage/will-i-still-be-married-to-my-spouse-in-heaven.html?utm_content=buffer941e7&utm_medium=fbpage&utm_source=Facebook&utm_campaign=cwupdate