Osallistuin hiljattain miesten raamattupiiriin. Siellä mukana ollut mies kertoi kahdesta mielenkiintoisesta tapauksesta. Tapaukset liittyivät hänen vaimoonsa, joka on toiminut viime aikoina vapaaehtoistyössä saattohoitajana hoitokodissa. Siellä hän oli nähnyt hiljattain kaksi hyvin mielenpainuvaa, mutta erilaista kuolemaa.
Ensimmäisessä tapauksessa uskossa oleva vanha nainen oli jättänyt tämän maailman rauhallisesti. Pidellessään naista kädestä hänen lähtönsä viime hetkillä, oli nainen kuvannut sen, mitä näki silloin edessään: hän oli nähnyt katetun juhlapöydän - juuri sellaisen millaiseksi Karitsan häät on aina kuvattu. Nainen oli ollut ihmeissään, kuinka uskomattoman hieno se näky oli. Sitten hän oli nukkunut rauhallisesti pois.
Toisessa huoneessa teki puolestaan samoihin aikoihin kuolemaa vanha kärttyisen oloinen rouva. Siitä huolimatta, että hoitokodissa oli tuolla hetkellä ihan hiljaista, niin ennen kuolinhetkeään tämä nainen oli pidellyt korviaan ja kysynyt tuskaisena, että "Mistä tämä helvetinmoinen
meteli kuuluu?" Sen jälkeen naisen viimeiset sanat olivat olleet: ”Missä
se puukko on, antakaa se minulle. Tarvitsen sitä?” Sitten nainen oli vain äkillisesti kuollut.
Niin...on todellakin kaksi puolta, joista meillä on mahdollisuus jo tässä ajassa valita. Kumpaa tietä sinä kuljet?
