Olen oppinut omasta kokemuksestani, että yksi asia, joka aiheuttaa paljon onnettomuutta ja vie ilomme ja rauhamme, on muiden ihmisten tuomitseminen heidän erilaisen elämäntapansa takia. En tarkoita tällä Raamatussa määriteltyjä moraalisia periaatteita ja Jumalan käskyjä, sillä niitä totta kai tuleekin noudattaa.
On kuitenkin monia asioita, joissa uskovaisina otamme hyvin tuomitsevan kannan toisia kohtaan. Tiedän esimerkiksi uskovaiseksi tunnustautuvia ihmisiä, jotka nauttivat esimerkiksi mielelle haitallisten elokuvien katselusta. Esimerkiksi väkivaltaa ja seksiä sisältävät elokuvat, joita esimerkiksi Netflix ja muut suoratoistopalvelut suoltavat. Itse vältän kaikkea tällaista, koska ne vaikuttavat negatiivisella tavalla omaan sisäiseen rauhaani. Aikaisemmin tunsin voimakasta tarvetta arvostella muiden ihmisten valintoja ja antaa heidän ymmärtää, kuinka he voivat katsoa tuollaista. Mutta vähitellen olen oppinut, että on tärkeämpää keskittyä ensisijaisesti omaan hengelliseen vaellukseeni.
Ymmärrän nykyään, että jokainen ihminen päättää omasta elämästään ja kuinka hän elää hengellistä elämäänsä. En voi tuntea toisen ihmisen sydämen tilaa hänen ulkoisen habituksensa perusteella, miten hän esimerkiksi pukeutuu, millainen hiustyyli hänellä on tai onko hänellä paljon tatuointeja. Jokaisen ihmisen suhde Jumalaan on henkilökohtainen, ja minun tehtäväni on yrittää tukea toisia ja rakastaa lähimmäisiäni. Tuomitseva asenne vain varastaa ilon ja rauhan, ja estää elämästä rakkaudellisesti ja armollisesti.
Olen huomannut, että joissakin seurakunnissa halutaan ikään kuin häätää pois ja hylätä ne, jotka eivät näytä samalta tai toimi samalla tavalla kuin "tosiuskovat." Uskon, että sen sijaan näille ihmisille tulisi opettaa enemmän Jumalan rakkaudesta ja auttaa heitä muodostamaan henkilökohtainen suhde Jumalaan. Tämä ei tarkoita, että kaikki tulisi hyväksyä sellaisenaan, vaan että meidän tulisi rakastaa ja tukea toinen toisiamme uskon matkallamme. Kantaa toistemme kuormia, sillä usein toinen on heikompi toista.
Suvaitsevaisuus ei tietenkään tarkoita sitä, että kaiken tulisi olla sallittua. Suvaitsevaisuutta käytetään nimenomaan tänä aikana väärin perustein verukkeena, jonka nimissä halutaan kumota jopa Raamatun lait. Jumala kuitenkin varoittaa peukaloimasta Raamattua. Siihen ei saa lisätä mitään, eikä poistaa siitä mitään. Mutta tietyissä asioissa voi myös toimia toisin, kuten lakata esimerkiksi tuomitsemasta tupakoivia ihmisiä automaattisesti helvettiin. Sen sijaan voisi yrittää tarjota rakkaudellista tukea heille, jotka kamppailevat esimerkiksi tällaisten riippuvuuksien kanssa. Tällaiset asiat kuten tupakointi, viinanjuonti tai ylensyönti eivät ole tietenkään hyväksi kenellekään. Jumala haluaa meidän huolehtivan omasta ruumiistamme. Taivaassa tuskin on tupakkapaikkoja. On tärkeää muistaa, että meillä kaikilla on omat heikkoutemme ja syntimme, ja toisia tulisi kohdella armollisesti ja rakkaudella, kuten Kristuskin teki.
Negatiivinen, katkera ja vihamielinen asenne on kuitenkin kaikkein haitallisinta. Tällaiset asenteet voivat tehdä kristinuskosta vastenmielisen asian. Kun uskovaiset asettavat toisille ehdottoman tiukkoja sääntöjä ja määräyksiä, se voi saada monet kääntymään pois uskosta. Uskon, että tämän vuoksi Jeesus istui aterialle publikaanien ja syntisten kanssa, ei siksi että Hän hyväksyi synnin, vaan siksi että hän halusi tarjota näille ihmisille armoa ja rakkautta. Hän veti ihmisiä puoleensa jumalallisen kauneuden ja kirkkauden kautta.
Vakavia tai vaikeita aiheita ei tietenkään tule lakaista maton alle. Näistä tulisi kuitenkin puhua varovaisesti ja harkitusti. Tuomitseva asenne ja syyttely voivat viedä ilon ja rauhan sekä itseltämme että muilta. On tärkeää keskittyä omaan vaellukseensa ja elää niin, että voimme olla esikuvia ja antaa rakkautta ja tukea niille, jotka ovat hädässä tai tarvitsevat apua, ilman jyrkän tuomitsevaa asennetta.
Jos huomaa jonkun omaisen, ystävän tai kenen tahansa ihmisen olevan tekemässä syntiä Raamatun sanaa vastaan, voi aina rukoilla heidän puolestaan, että Jumala avaisi heidän silmänsä näkemään totuuden ja korvansa kuulemaan Hänen äänensä. Jos tilanne ja hetki tuntuu oikealta ja Pyhä Henki sen selkeästi avaa, niin tässä tilassa voi olla tarpeen myös nuhdella heitä rakkaudellisesti, jos se on tarpeellista. Esimerkiksi hyvän ystävän tapauksessa, joka on aikeissa tehdä aviorikoksen tai taistelee riippuvuuksiensa kanssa, voi olla suorastaan velvollisuus varoittaa ja auttaa. Tämä edellyttää kuuntelua Jumalan ohjauksesta ja jos sinulle annetaan ohjaus nuhdella tai varoittaa toista, tee se rakkaudella ja myötätunnolla, sillä parhaassa tapauksessa voit olla Jumalan kädenjatke auttaessasi lähimmäistäsi parempaan vaellukseen.
Toisten ihmisten tuomitsemisesta on erityisen hieno tämä kirjoitus Roomalaiskirjeiden 14. luvussa:
Älkää tuomitko toisianne
Hyväksykää joukkoonne myös sellainen, joka on uskossaan
heikko, älkääkä ruvetko kiistelemään mielipiteistä. Joku katsoo voivansa syödä
kaikkea, mutta heikkouskoinen syö vain kasviksia. Joka syö kaikkea, älköön
halveksiko sitä joka ei syö, ja joka taas ei syö kaikkea, älköön tuomitko sitä
joka syö. Onhan Jumala ottanut omakseen hänetkin. Mikä oikeus sinulla on
tuomita toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu – vaikka
kyllä hän seisoo, sillä Herra kykenee pitämään hänet pystyssä. (Room.
14:1-12)
Kaikki me olemme vajavaisia ja tarvitsemme Jumalan armoa päivittäin. Jumala kyllä tuntee meidät sydämestä sydämeen ja tietää, kuinka heikkoja ja epätäydellisiä olemme. Silti Hän pelasti meidät suuresta rakkaudesta ja armosta. Meidän vajavaisuutemme ja heikkoutemme eivät estä Jumalaa rakastamasta meitä ja ottamasta meitä omikseen.
Kiitos Jeesukselle, että Hänen armonsa ja rakkautensa kautta
voimme tulla vanhurskaiksi Jumalan edessä. Jeesuksen nimi on niin kallis ja
rakas nimi. Hänen nimensä kautta me saamme tunnustaa pelastuksemme ja Jumalan
suuren lahjan. Vaikka meissä ei ole mitään hyvää, niin uskon kautta voimme
omistaa Kristuksen vanhurskauden ja elää Hänen armonsa varassa. Amen.
