Miltä tuntuu elää maailmassa, joka ei tunnu kodilta? Kun sydän vetää kohti toista paikkaa, taivaan kotia, missä Jeesus odottaa ja missä kaikki on täydellistä, kysymys painaa: miten elää tässä maailmassa muukalaisena?
Elämä muukalaisena maan päällä
Taivaan kansalainen kokee usein vierauden tunnetta tässä maailmassa. Tavat, arvot ja tavoitteet, joita ympäröivä kulttuuri juhlistaa, voivat tuntua vierailta ja jopa ristiriitaisilta sydämen syvimmän kaipauksen kanssa. Maan päällä eletään väliaikaisessa tilassa, jossa sydän on jo kiinnittynyt ylhäällä olevaan kotiin.
Tämä vierauden tunne ei ole kuitenkaan merkki toivottomuudesta, vaan se on kutsu elää elämää, joka heijastaa taivasta. Se on kutsu olla valona ja suolana, edustaa Jumalan valtakuntaa ja osoittaa, että kristityn toivo ei perustu mihinkään maalliseen menestykseen, vaan ikuiseen elämään. Taivaan kansalainen ei aseta toivoaan tähän maailmaan, vaan odottaa Herraansa, Jeesusta Kristusta, joka tulee takaisin ja tuo mukanaan täydellisen vapautuksen.
Suuri toivo: Taivaan koti ja ylösnousemus
Kun Filippiläiskirjeen kohta 3:20-21 puhuu alennustilamme ruumiin muuttamisesta kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi, se avaa oven ylösnousemuksen valtavaan lupaukseen. Tämä elämä on vain valmistelua sille, mikä uskovaa odottaa. Kaikki murhe, kipu ja rajoitukset jäävät silloin taakse, ja kristitty saa uuden, kirkastetun ylösnousemusruumiin. Se ei ole pelkkä teologinen ajatus, vaan syvä, todellinen lupaus, joka antaa uskovalle voiman kestää kaiken tämän maailman keskellä.
Tässä maailmassa kärsimys ja epätäydellisyys ovat arkipäivää, mutta taivaan kansalainen pitää kiinni toivosta, että tämä kaikki vielä muuttuu. Kun katse pysyy taivaan kodissa, elämä maan päällä saa oikean perspektiivin.
"Älköön ajatuksenne olko siinä, mikä on maan päällä, vaan siinä, mikä on ylhäällä," kuten Kolossalaiskirje 3:2 kehottaa.
Taivaan kansalaisen elämä maan päällä
Mutta miten taivaan kansalainen elää arkeaan tässä maailmassa? Hän on tietoinen, että kaikki, mitä hän tekee, tapahtuu Jumalan kirkkaudeksi. Hän ei kiinny maalliseen, vaan asettaa sydämensä ja mielensä ylhäisiin asioihin.
Vierauden tunne ohjaa taivaalliseen elämään: Tämä maailma ei määritä taivaan kansalaista. Hän rakentaa elämänsä taivaan arvomaailman ympärille, eikä pelkää olla erilainen.
Toivo ohjaa toimimaan: Taivaan kansalainen ei elä passiivisesti odottaen, vaan aktiivisesti rukoillen, palvellen ja rakastaen muita. Hän on todistus maailmalle tulevasta toivosta.
Katse pysyy tulevassa: vaikeudet ja vastoinkäymiset menettävät voimansa, kun sydän keskittyy siihen, mikä on ylhäällä. Tämä perspektiivi tuo rauhan ja ilon, vaikka olosuhteet olisivat kuinka vaikeat.
Kutsu taivaan kansalaiseksi
Ehkä sinäkin tunnet sydämessäsi, että tämä maailma ei tarjoa sitä, mitä todella kaipaat. Kaikki, mitä maailma antaa – maine, rikkaus, saavutukset – on lopulta katoavaista, eikä mikään niistä voi täyttää sielun syvintä tyhjyyttä. Taivaan kansalaisuus on kutsu johonkin suurempaan, ikuiseen ja täydelliseen. Se ei perustu siihen, mitä olet tehnyt, vaan siihen, mitä Jeesus on tehnyt puolestasi ristillä. Hän tarjoaa anteeksiannon, rauhan ja toivon – lahjan, joka ei koskaan katoa. Vain Hän voi antaa sen kodin, jota sydämesi kaipaa. Älä anna tämän maailman petollisten lupausten pitää sinua sidottuna, vaan käänny Jeesuksen puoleen ja liity taivaan kansalaisten joukkoon. Se, mitä Jumala on varannut omilleen, ylittää kaiken, mitä voimme täällä kuvitella
Pidetään siis ajatuksemme kiinnitettynä ylhäisiin asioihin ja eletään muukalaisina maan päällä sillä ilolla, että kerran saamme nähdä Herramme kasvotusten.
"Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti