Apostolit ja heidän kohtalonsa – Kutsumuksen hinta

Kun tänä päivänä puhutaan apostoleista, profeetoista ja hengellisistä johtajista, harva pysähtyy miettimään, mitä nämä kutsumukset todella tarkoittavat. Raamatun ajan apostolit eivät suinkaan eläneet missään mukavuudessa tai rakentaneet itselleen suuria maallisia valtakuntia. He olivat ihmisiä, jotka jättivät kaiken lähdettyään seuraamaan Jeesusta ja levittämään evankeliumia. Heidän elämänsä päättyi usein kärsimykseen ja marttyyrikuolemaan.

Millaisia sitten olivat näiden apostolien kohtalot?

1. Matteus – Surmattiin miekalla Etiopiassa julistettuaan evankeliumia.

2. Markus – Raahattiin hevosten perässä halki Aleksandrian katujen, kunnes hän kuoli.

3. Luukas – Hirtettiin Kreikassa voimallisen saarnatyönsä tähden.

4. Johannes – Kesti marttyyriuden, kun hänet upotettiin kiehuvaan öljyyn, mutta selvisi ihmeen kautta. Hänet karkotettiin Patmoksen saarelle, missä hän kirjoitti Ilmestyskirjan. Hän kuoli vanhuuteen.

5. Pietari – Ristiinnaulittiin pää alaspäin, koska ei katsonut olevansa arvollinen kuolemaan samalla tavalla kuin Jeesus.

6. Jaakob (Jeesuksen veli) – Heitettiin Jerusalemin temppelin harjalta alas, minkä jälkeen hänet surmattiin kepillä.

7. Jaakob (Sebedeuksen poika) – Mestattiin Jerusalemissa. Hänen teloittajansa tuli uskoon ja kuoli hänen rinnallaan.

8. Bartolomeus (Natanael) – Raaka marttyyrikuolema, kun hänet nyljettiin elävältä Armeniassa.

9. Andreas – Ristiinnaulittiin vinoristille Kreikassa. Hän saarnasi ristillä ollessaan vielä kaksi päivää ennen kuolemaansa.

10. Tuomas – Lähti Intiaan levittämään evankeliumia ja kuoli keihäiden iskuista.

11. Juudas (Taddeus) – Ammuttiin nuolilla, koska ei suostunut kieltämään uskoaan.

12. Matias – Kivitettiin ja sen jälkeen mestattiin.

13. Paavali – Kidutettiin ja lopulta mestattiin keisari Neron käskystä Roomassa noin vuonna 67 jKr.

Todellinen kutsumus

Nämä apostolit eivät tavoitelleet omaa mainettaan tai rikkauksia. He eivät rakentaneet itselleen suuria rakennuksia tai vauraita seurakuntia. Heidän ainoa tavoitteensa oli voittaa sieluja Kristukselle. He kuolivat evankeliumin tähden, koska ymmärsivät, että todellinen kutsumus on uhrautuva palvelu Jumalalle ja lähimmäisille.

Tänä päivänä monet julistavat olevansa apostoleja, profeettoja tai hengellisiä johtajia, mutta heidän elämänsä keskittyy vallan, vaurauden ja kunnian tavoitteluun. Jeesus kuitenkin varoitti meitä: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua." (Matt. 16:24)

Näissä suurissa hengellisiksi mainostetuissa tilaisuuksissa äänekkäät esiintyjät pukeutuvat usein näyttäviin, kalliisiin vaatteisiin ja astuvat lavalle kuin tähdet – ja lavan edessä kiertää keräysastia, johon kannustetaan antamaan "siunattu uhri" heidän seurakuntansa työlle. Kolehdit ovat suuria, ja niiden myötä kerrotaan, kuinka taas tässäkin tilaisuudessa "tuhansia tuli uskoon" ja "Pyhän Hengen voima liikkui".

Mutta onko se koko totuus?

Usein unohtuu, että nuo alkuperäiset apostolit, joita he niin mielellään rinnastavat itseensä, eivät olleet rikkaita. He eivät pukeutuneet arvokkaisiin kaapuihin tai keränneet ihmisiltä lahjoja omaan hyötyynsä. He olivat köyhiä kalastajia, veronkerääjiä, tavallisia ihmisiä, jotka jättivät kaiken seuratakseen Jeesusta. He kohtasivat pilkkaa, vainoa ja lopulta karun kuoleman. Heidän uskonsa ja kuuliaisuutensa maksoi heille todellakin kaiken – eikä heidän julistuksensa tuottanut heille mainetta tai mammonaa, vaan usein vankeuden tai marttyyrikuoleman.

Jeesus ei kutsunut seuraajiaan etsimään kunniaa, vaan nöyryyttä. Hän ei kehottanut rakentamaan imperiumeja, vaan palvelemaan hiljaisesti ja uskollisesti. On syytä kysyä: tunnemmeko aidosti ne hedelmät, joiden perusteella meidän pitäisi erottaa totuuden julistajat (Matt. 7:16)? Ja onko nykyajan hengellisissä "spektaakkeleissa" enemmän kyse ihmiskunnian etsimisestä kuin aidosta Kristuksen seuraamisesta?

Apostolit kestivät vainoa, kipua ja kuoleman, mutta heidän palkintonsa oli ikuinen elämä Jumalan valtakunnassa. Seuraamalla heidän esimerkkiään ja elämällä Kristukselle voimme ymmärtää, mitä todellinen usko tarkoittaa. Sillä Jeesus itse sanoi: "Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu." (Matt. 10:22)

Olkaamme siis Kristuksen todellisia seuraajia, levittäkäämme evankeliumia ja eläkäämme uskomme mukaisesti – ei oman kunnian vaan Jumalan valtakunnan tähden.

Iisebelin henki vs. Ruthin henki – kaksi naista, kaksi kohtaloa

Raamatussa on kaksi naista, jotka edustavat täysin vastakkaisia hengellisiä asenteita: Iisebel ja Ruth. Heidän tarinansa ovat esimerkkejä siitä, kuinka sydämen asenne ja valinnat voivat johtaa joko tuhoon tai siunaukseen. Iisebelin henki on hallitseva, manipuloiva ja kapinallinen, kun taas Ruthin henki on nöyrä, palveleva ja Jumalaa kunnioittava.

Miten nämä henget ilmenevät ja miten ne vaikuttavat ihmisiin vielä tänäkin päivänä?

Iisebel – vallanhaluinen ja petollinen kuningatar

Iisebel oli Israelin kuningas Ahabin vaimo, joka tunnetaan Raamatussa pahamaineisena manipuloijana ja epäjumalanpalveluksen levittäjänä. Hän toi Israelin kansan keskuuteen baalinpalvonnan ja surmautti Herran profeettoja. Hänen nimensä liitetään usein vallanhimoon, kontrollointiin ja hengelliseen eksytykseen.

Iisebelin henki ilmenee tänäkin päivänä ihmisissä, jotka:

1. Hallitsevat puolisoaan – He eivät kunnioita Jumalan asettamaa järjestystä, vaan pyrkivät ottamaan vallan itselleen.
2. Manipuloivat muita – Käyttävät juonittelua ja henkistä painostusta saadakseen tahtonsa läpi.
3. Syyttelevät Jumalan ihmisiä – Mustamaalaavat ja vastustavat niitä, jotka seisovat totuuden puolella.
4. Käyttävät viettelystä vallan välineenä – Seksuaalinen vallankäyttö ja moraalittomuus ovat tämän hengen tuntomerkkejä.
5. Esittävät olevansa hengellisiä – Ulkonaisesti voivat näyttää hurskailta, mutta todellisuudessa ajavat omia etujaan.
6. Eivät tunnusta syyllisyyttään – Kieltäytyvät katumasta ja pyytämästä anteeksi.
7. Ovat kiittämättömiä Jumalaa kohtaan – Eivät tunnusta Jumalan hyvyyttä, vaan haluavat kaiken itselleen.

Iisebelin henki ei kosketa vain naisia, vaan se voi vaikuttaa kehen tahansa, joka pyrkii kontrolloimaan, hajottamaan ja eksyttämään muita.

Ruth – nöyryyden ja uskollisuuden esikuva

Ruth oli mooabilainen nainen, joka menetti miehensä nuorena. Sen sijaan, että hän olisi palannut oman kansansa ja epäjumaliensa luo, hän päätti seurata anoppiaan Noomia ja palvella Israelin Jumalaa. Ruthin kuuliaisuus ja nöyryys toivat hänelle lopulta suuren siunauksen, sillä hänestä tuli kuningas Daavidin esiäiti ja Jeesuksen sukulinjan jäsen.

Ruthin henki ilmenee ihmisissä, jotka:

1. Kunnioittavat puolisoaan ja perhettään – He ovat rakastavia ja kuuliaisia Jumalan asettamalle järjestykselle.
2. Rakastavat palvella muita – Eivät etsi omaa etuaan, vaan toimivat sydämestään toisten hyväksi.
3. Kunnioittavat Jumalan johtajia – Tukevat ja arvostavat hengellisiä auktoriteetteja.
4. Elävät puhtaasti ja nöyrästi – Heidän elämänsä heijastaa sisäistä sydämen puhtautta.
5. Vaeltavat Herran kanssa – He eivät käänny pois vaikeuksien kohdatessa, vaan luottavat Jumalaan.
6. Ovat nöyriä ja katuvaisia – Tunnustavat virheensä ja hakevat Jumalan anteeksiantoa.
7. Ovat kiitollisia Jumalalle – Heidän elämänsä on täynnä kiitosta ja luottamusta Jumalan johdatukseen.

Mitä voimme oppia näistä kahdesta hengestä?

Meillä jokaisella on valinta: elämmekö vallanhimon ja itsekkään kontrolloinnin hengessä vai nöyryyden, palvelun ja kiitollisuuden hengessä? Iisebelin tie johtaa lopulta tuhoon ja eroon Jumalasta, kun taas Ruthin tie tuo siunauksen ja Jumalan suosion.

Jos huomaat itsessäsi tai ympäristössäsi Iisebelin hengen vaikutuksia, paras ratkaisu on tehdä parannus ja pyytää Jumalaa puhdistamaan sydämesi. Kun valitset Ruthin hengen mukaisen elämän, Jumala voi käyttää sinua siunaukseksi itsellesi ja muille.

Kumman hengen sinä annat vaikuttaa elämässäsi?

Sinä olet yhä elossa – kiitä Herraa!

Monet ihmiset vetivät eilen viimeisen henkäyksensä ja jättivät tämän maailman. Sinä olet kuitenkin yhä täällä – hengität, näet, tunnet ja ajattelet. Tämä ei ole itsestäänselvyys. Se on suurta Jumalan armoa.

Raamattu sanoo:

"Tuhat kaatuu sivultasi, kymmenentuhatta oikealta puoleltasi, mutta sinuun ei satu." 

(Ps. 91:7)

Maailmassa tapahtuu päivittäin onnettomuuksia, sairauksia ja odottamattomia vastoinkäymisiä. Jokainen meistä on kulkenut tilanteiden läpi, joissa kaikki olisi voinut mennä toisin. Silti olemme yhä tässä. Mutta miten usein pysähdymme kiittämään Jumalaa siitä suojeluksesta ja varjeluksesta, jonka olemme osaksemme saaneet?

Jumala suojelee meitä joka hetki

Jumala sanoo:

"Ihmisen pitkän elämän varrella lähes jokainen kohtaa monia vaarallisia tilanteita ja joutuu monien kiusausten eteen. Tämä johtuu siitä, että Saatana seisoo vierelläsi, sen silmät tarkkailevat sinua lakkaamatta. Kun katastrofi kohtaa sinut, Saatana iloitsee; kun elämässäsi kaikki menee pieleen, kun joudut sen ansaan, Saatana saa siitä suurta nautintoa. 

Mutta mitä Jumala tekee? Hän suojelee sinua joka hetki, ohjaten sinut pois onnettomuuksista ja vaaroista kerta toisensa jälkeen. Siksi sanon, että kaikki mitä ihmisellä on — rauha, ilo, siunaukset ja turvallisuus — on itse asiassa Jumalan hallinnassa. Hän ohjaa ja määrää jokaisen yksilön kohtalon."

Kuinka usein unohdamme tämän? Kuinka usein pidämme itsestään selvänä sitä, että heräämme aamulla terveenä? Tai että matkustamme turvallisesti, selviämme vaikeuksista, löydämme oikeat ratkaisut ja saamme voimia jatkaa eteenpäin?

Elämme hengellisessä taistelussa

Maailma ei ole pelkkää sattumaa. Me elämme hengellisen taistelun keskellä. On voima, joka haluaa eksyttää, hajottaa ja tuhota – ja on voima, joka haluaa suojella, vahvistaa ja johdattaa. Kun katsomme ympärillemme, näemme monia, jotka ovat eksyneet pimeyteen, pettymyksiin, epätoivoon tai synnin kahleisiin. Mutta meillä on Jumala, joka varjelee, vaikka emme sitä aina ymmärtäisi.

Kun elämä on vaikeaa, voi tuntua siltä, että Jumala on kaukana. Mutta totuus on, että juuri silloin Hän on lähimpänä. Hän näkee jokaisen kyyneleen, kuulee jokaisen huokauksen ja ohjaa tietämme tavalla, jota emme aina edes huomaa.

Kiitä Herraa – tänään ja joka päivä

Jos tänään saat olla elossa, terveenä ja turvassa, älä unohda, kenelle kiitos siitä kuuluu. Vaikka et tietäisi, mitä huominen tuo tullessaan, voit olla varma yhdestä asiasta: Jumala on kanssasi.

Ota hetki ja kirjoita sydämeesi – tai vaikka ääneen sanoen:

Kiitos Herra, että olet varjellut minut tähän päivään saakka.

Siunausta päivääsi!

Miksi uskovia vihataan, vaikka he yrittävät varoittaa helvetistä?

Maailma ei halua kuulla totuutta. Tämä on käynyt yhä selvemmäksi. Kun uskovat puhuvat Jeesuksesta ja pelastuksesta, heitä syytetään tuomitsemisesta, ahdistelusta ja jopa vihapuheesta. Miksi? Koska syntinen sydän kapinoi Jumalan totuutta vastaan. Ihminen haluaa elää niin kuin itse haluaa, eikä kukaan halua kuulla, että hänen tiensä johtaa tuhoon.

"Älä puhu minulle helvetistä"

Monet sanovat, että uskovaiset ovat liian tiukkoja ja liian varmoja itsestään. Mutta mitä jos joku näkisi sinun olevan juoksemassa suoraan jyrkänteeltä alas ja yrittäisi pysäyttää sinut? Varoittaisiko hän sinua rakkaudesta vai vihasta? Samalla tavalla uskovat varoittavat helvetistä, koska he eivät halua kenenkään joutuvan sinne.

Raamattu sanoo selvästi:

"Hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki kääntyisivät." (2. Piet. 3:9)

Jumala ei halua ihmisten joutuvan helvettiin. Siksi Hän lähetti Poikansa Jeesuksen kuolemaan syntiemme tähden, jotta meillä olisi pelastus. Mutta tämä pelastus täytyy ottaa vastaan – sitä ei voi sivuuttaa ilman seurauksia.

Ongelma ei ole viesti, vaan tapa, jolla se vastaanotetaan

Moni ajattelee, että ihmiset hylkäävät evankeliumin, koska sitä julistetaan väärällä tavalla. On totta, että lähestymistavalla on merkitystä, ja meidän tulee seurata Jeesuksen esimerkkiä – Hän kohtasi ihmiset rakkaudella ja totuudella. Mutta vaikka puhuisimme kuinka lempeästi, totuus on aina loukkaava niille, jotka eivät halua kuulla sitä.

Jeesus itse sanoi:

"Jos maailma vihaa teitä, tietäkää, että se on vihannut minua ennen teitä." (Joh. 15:18)

Jos siis seuraamme Jeesusta, kohtaamme samaa vastustusta kuin Hänkin. Ihmiset vihasivat Jeesusta, koska Hän paljasti heidän syntinsä. Sama tapahtuu tänään, kun julistamme totuutta.

Nooan päivät ja tämän päivän maailma

Raamattu varoittaa, että lopun aikoina maailma on kuin Nooan päivinä. Ihmiset jatkoivat elämäänsä välittämättä varoituksista – ja sitten tuho tuli äkkiarvaamatta. (Matt. 24:37-39) Nooa saarnasi vuosikymmeniä, mutta vain harvat kuuntelivat. Samoin nykyään, kun uskovat varoittavat Jeesuksen paluusta ja tulevasta tuomiosta, useimmat kääntävät selkänsä.

Mutta eräänä päivänä on liian myöhäistä. Tuomio tulee, ja jokainen joutuu vastaamaan teoistaan Jumalan edessä.

Jeesus – ainoa toivo

Kaiken tämän keskellä on yksi hyvä uutinen: pelastus on edelleen tarjolla. Jeesus on ainoa tie, totuus ja elämä. (Joh. 14:6) Hän kuoli ristillä, jotta me voisimme saada syntimme anteeksi ja välttyä iankaikkiselta kadotukselta.

Joten jos sinä, joka luet tätä, et vielä tunne Jeesusta, älä paaduta sydäntäsi. Käänny Hänen puoleensa tänään. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon aikaa on jäljellä.

"Sillä jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu." (Room. 10:13)

Jeesus rakastaa sinua. Hän ei halua, että yksikään ihminen hukkuu. Mutta valinta on sinun.

Oprah Winfrey ja uskon harhautus: varoitus nykyajan eksytyksestä

Oprah Winfrey – nimi, joka on tunnettu ympäri maailmaa. Hän on inspiroinut miljoonia, rakentanut valtavan mediaimperiumin ja esittänyt itsensä hyväntekijänä ja hengellisenä tiennäyttäjänä. Mutta mitä tapahtuu, kun tämä vaikutusvaltainen nainen puhuu uskonnosta ja hengellisyydestä? Mitä hän todella opettaa, ja mihin se johtaa?

Oprah on julkisesti ilmoittanut olevansa "kristitty", mutta hänen uskonsa ei ole linjassa Raamatun opetusten kanssa. Hän puhuu "jumaluudesta", joka on epämääräinen voima – ei Isä Jumala, jota Jeesus ilmoitti. Vielä pahempaa, Oprah on avoimesti kieltänyt Jeesuksen ainutlaatuisuuden pelastajana. Hän on sanonut, että Jeesus ei ole ainoa tie Jumalan luo, vaikka Jeesus itse sanoi:

"Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani." (Joh. 14:6)

Se, mitä Oprah opettaa ei ole vain väärää opetusta, vaan suora hyökkäys evankeliumia vastaan. Eikä Oprah suinkaan pysähdy tähän. Hän on kertonut julkisesti saavansa ohjausta hengiltä ja kutsuvansa esivanhempiaan avukseen. Tämä ei ole kristinuskoa – tämä on spiritismiä, jonka Jumala selvästi kieltää (5. Moos. 18:10-12). Raamattu opettaa, että tällaiset henget eivät ole pyhiä, vaan eksyttäviä voimia, jotka johdattavat ihmiset pois totuudesta.

Tämän päivän New Age -liike pyrkii korvaamaan raamatullisen totuuden mystiikalla, ihmiskeskeisellä hengellisyydellä ja ajatuksella, että voimme itse luoda oman todellisuutemme. Oprah on ollut tämän eksytyksen suurimpia edistäjiä, nostamalla esiin kirjoittajia kuten Eckhart Tolle ja Marianne Williamson, jotka vääristävät evankeliumin ja tarjoavat tilalle väärennetyn "Jeesuksen" – yhden, joka ei puhu synnistä, katumuksesta tai rististä.

Jeesus varoitti:

"Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. Sillä monta tulee minun nimessäni ja sanoo: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta." (Matt. 24:4-5)

Tänä päivänä tämä varoitus on tärkeämpi kuin koskaan. Eksytys ei aina tule julkeasti ateismin tai ilmiselvän pahuuden muodossa – se tulee usein suloisina sanoina, "rakkauden" ja "hyväksynnän" viestinä, joka hiljalleen johtaa pois ristin luota.

Mutta totuus pysyy muuttumattomana:

Jeesus Kristus on ainoa tie pelastukseen. Hänen ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa ovat ainoa toivo ihmiskunnalle. Kukaan ei voi päästä taivaaseen ilman Häntä.

Älkäämme antako eksytysten pettää meitä. Älkäämme hyväksykö mitään muuta evankeliumia kuin sen, jonka Raamattu meille ilmoittaa. Oprah voi olla voimakas mediahahmo, mutta hän ei ole totuuden ääni. Totuus on ja pysyy siinä, mitä Jeesus Kristus opetti.

"Älkää mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää ja otollista ja täydellistä." (Room. 12:2)

Pysykäämme Hänen sanassaan. Pysykäämme Kristuksessa. Sillä vain Hänessä on elämä.

Miksi ihmiset eivät pelkää tuliseen järveen joutumista?

Maailmassa pelätään monia asioita. Sairaudet, ilmastonmuutos, taloudelliset kriisit ja sodat täyttävät uutiset ja ihmisten mielet. Pelkäämme menetystä, kärsimystä ja kuolemaa – ja silti ani harva ajattelee kaikkein pelottavinta kohtaloa, josta Raamattu kylläkin varoittaa: iankaikkista kadotusta, tulista järveä, joka on valmistettu Perkeleelle ja hänen enkeleilleen (Ilm. 20:15).

Miksi ihmiset eivät ota tätä vakavasti? Miksi ajatus ikuisesta erosta Jumalasta ei saa meitä värisemään pelosta?

Eksytyksen sumu

Raamattu kertoo, että sielunvihollinen eksyttää koko maailman (Ilm. 12:9). Ihmisiä pidetään tahallisesti pimeydessä, jotta he eivät näkisi syntinsä vakavuutta tai ymmärtäisi, että ilman Jeesusta kukaan ei voi pelastua. Meille syötetään valheita: "Jumala on rakkaus, ei Hän ketään tuomitse." "Jokainen löytää oman totuutensa." "Helvettiä ei ole, se on vain uskonnollinen pelottelukeino."

Jeesus ei kuitenkaan puhunut helvetistä pelkkänä symbolina tai vertauksena. Hän varoitti siitä toistuvasti, sanoen muun muassa:

"Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta eivät voi tappaa sielua. Pelätkää ennemmin häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin." (Matt. 10:28)

Jos Jeesus – joka rakasti meitä niin paljon, että kuoli puolestamme – varoitti helvetistä, miksi emme ottaisi Hänen sanojaan vakavasti?

Pian on liian myöhäistä

Yksi eksytyksen suurimmista aseista on viivyttely. "Minulla on aikaa miettiä uskonasioita myöhemmin." "Ehkä joskus teen parannuksen. Katsotaan myöhemmin..." 

Mutta Raamattu sanoo:

"Tänään, jos kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne." (Hepr. 3:15)

Jokainen päivä ilman Kristusta on riski, sillä kukaan meistä ei tiedä, milloin elämämme päättyy saati että heräämmekö enää seuraavana aamuna. Kuoleman jälkeen ei ole enää mahdollisuutta katua – silloin tuomio on jo annettu.

Parannuksen aika on nyt

Jos tunnet sydämessäsi piston, se on Jumalan armoa. Se tarkoittaa, että Hän vielä kutsuu sinua. Älä hukkaa tätä hetkeä. Käänny Jeesuksen puoleen, tunnusta syntisi ja pyydä Häntä Herraksesi. Hän on luvannut:

"Joka minun tyköni tulee, sitä minä en heitä ulos." (Joh. 6:37)

Pelastus on ilmainen lahja, mutta se on otettava vastaan. Älä anna eksytyksen sumun sokaista itseäsi. Tee parannus tänään ja varmista, että sinun nimesi on elämän kirjassa – ettei sinua heitetä siihen järveen, jota ei voi sammuttaa.

Jeesus rakastaa sinua ja odottaa, että vastaat Hänen kutsuunsa. Älä odota huomiseen, kun pelastus on tarjolla tänään!

Miksi Saarnaaja sanoo, että kaikki menevät Tuonelaan?

Raamattu on täynnä lupauksia iankaikkisesta elämästä niille, jotka uskovat Jeesukseen. Silti Saarnaajan kirjassa on hämmästyttävä ja jopa hämmentävä lause:

"Ei ole työtä, ei hanketta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä." (Saarn. 9:10)

Miten tämä voi olla totta, jos uskomme, että kuoleman jälkeen on elämää? Miksi Saarnaaja sanoo, että kaikki menevät Tuonelaan?

Saarnaajan maallinen näkökulma

Saarnaajan kirja kuuluu Raamatun viisauskirjallisuuteen, ja sen tyyli on poikkeuksellinen. Kirjan kirjoittaja, joka todennäköisesti on kuningas Salomo, tarkastelee elämää "auringon alla" – toisin sanoen ihmisen rajallisesta näkökulmasta.

Saarnaaja havainnoi, että kuolema on väistämätön kaikille: viisaalle ja tyhmälle, rikkaalle ja köyhälle, hurskaalle ja jumalattomalle. Hän toteaa, että kuolleet eivät voi enää tehdä mitään maan päällä – ei työtä, ei suunnitelmia, ei viisaita päätöksiä. Tässä ajallisessa elämässä kaikki päättyy kuolemaan.

Kun Saarnaaja puhuu Tuonelasta, hän käyttää heprean sanaa Sheol, joka tarkoittaa yksinkertaisesti "kuolleiden paikkaa" tai hautaa. Vanhan testamentin aikana käsitys iankaikkisuudesta ei ollut yhtä selkeä kuin Uudessa testamentissa, ja siksi monet kuvaukset keskittyvät kuoleman fyysiseen todellisuuteen.

Uusi testamentti avaa totuuden iankaikkisuudesta

Vaikka Saarnaajan kirja korostaa elämän katoavaisuutta, koko Raamatun ilmoitus paljastaa syvemmän totuuden: kuolema ei ole loppu.

Uudessa testamentissa Jeesus paljastaa, että kuoleman jälkeen on kaksi tietä: iankaikkinen elämä Jumalan yhteydessä tai erossa hänestä. Jeesus sanoi ristillä katuvalle ryövärille:

"Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä sinä olet minun kanssani paratiisissa." (Luuk. 23:43)

Paavali kirjoittaa:

"Sillä minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto." (Fil. 1:21)

Tämä ei tarkoita, että Saarnaaja olisi väärässä, vaan että hän kuvaa elämää siltä kannalta, miltä se näyttää ilman iankaikkisuuden näkökulmaa. Hän haluaa osoittaa, että ilman Jumalaa kaikki on turhuutta – ja juuri siksi meidän tulee etsiä häntä.

Mitä tämä tarkoittaa meille?

Saarnaajan kirjan sanoma on yllättävän ajankohtainen. Kuinka moni tänään elää kuin tämä elämä olisi kaikki, mitä on? Monet keskittyvät vain aineelliseen menestykseen, ajattelematta, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Saarnaaja haastaa meitä katsomaan syvemmälle:

"Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin pahat päivät tulevat." (Saarn. 12:1)

Jumala ei tarkoittanut meitä jäämään Tuonelaan. Jeesus voitti kuoleman, jotta voisimme elää ikuisesti hänen kanssaan. Siksi kysymys ei ole siitä, menemmekö Tuonelaan, vaan siitä, kuka on meidän Herramme, kun lähdemme tästä maailmasta.

Mitä sinä valitset?