Esikoisessaan loi Jumala...

 

 

Tässä kirjoituksessa uin aika syville vesille. Sellaisille, minne tulee harvemmin  purjehdittua. Kun puhutaan kolmiyhteisen Jumalan luomasta maailmankaikkeudesta, ollaan nimittäin jo niin suuren asian äärellä, jota ei pieni ihmismieli pysty helposti käsittämään. Olin viikonloppuna kotikokouksessa, missä yksi veli mainitsi, kuinka Raamatun hepreankielinen alkuteksti kuuluu kääntää oikeammin, että Jumala loi esikoisessaan taivaat ja maat. Olen nimittäin usein miettinyt Jeesuksen osuutta tämän maailman luomisessa. Sitä ajattelee vain yksinkertaisesti, kuinka Jumala yksin loi tämän kaiken. Kuitenkin kyseessä on ollut jo ennen aikojen alkua kolmiyhteinen Jumala. Minun on ollut joskus vaikea sisäistää koko ajatusta kolminaisuusopista. Tuskinpa pystyisin sitä kovin havainnollisesti omin sanoin selittämään vieläkään. Jeesuksen osuuttakin tulee ajatelleeksi vasta enemmän siitä lähtien, kun hän henkilöityi tultuaan ihmiseksi maan päälle. On jotenkin vaikea ymmärtää, miten Jeesuksesta saattoivat edes olla tietoisia ne ihmiset, jotka elivät tämän auringon alla ennen kuin Jeesus tuli ihmiseksi maan päälle?

Maailmankaikkeus ei todellakaan syntynyt mistään alkuräjähdyksestä. Jumala on luonut sen tyhjästä. Tämähän ilmaistaan Raamatun luomiskertomuksessa jo heti ensimmäisen Mooseksen kirjan alussa, kuinka tämän kaiken loi kolmiyhteinen Jumala. Raamatussa se ilmaistaan sanoin; Alussa loi Jumala taivaan ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä. (1. Moos. 1:1–2).

Alkuperäinen hebreankielinen Raamattu alkaa sanoilla Bereshit bara Elohim et-hashamajim…Tämän ovat kääntäjät sittemmin tulkinneet sanoilla Alussa Jumala loi taivaat…Useat lähteet kuitenkin todentavat, että tuon heprealaisen tekstin voi kääntää sanoin: Esikoisessaan Jumala loi taivaat….Miten tämä pitäisi siis ymmärtää? Näissä kahdessa ensimmäisessä jakeessa mainitaan siis (Isä) Jumala ja Jumalan Henki. Mutta jo ensimmäisessä sanassa on mainittuna myös Poika. Hepreankielinen sana reshit tarkoittaa muun muassa alkua, päätä ja esikoista. Kun siihen lisätään heprean etuliite be, se voidaan kääntää sanoin esikoisessa tai esikoisen voimalla tai esikoisen välityksellä loi Jumala taivaan ja maan. Näin apostoli Paavali on tämän myös ymmärtänyt ja ilmaissut näin tämän Raamatun ensimmäisen jakeen. Hän tarkoittaa siis Jeesusta kirjoittaessaan esikoisesta: Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen (Kol. 1:16).

Sananlaskujen kirjassa puhutaan paljon viisaudesta ja sen 8. luvusta käykin selville, että siinä puhuu itse Jeesus Kristus:

Minä olin Herran tykönä hänen tiensä alussa, ennen hänen tekojaan, ennen aikojen alkua. Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista. Ennen kuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennen kuin oli lähteitä, vedestä rikkaita. Ennen kuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä, kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan. Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle, kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman, kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset, silloin olin hänen rinnallaan työmestarina, ihastuneena iloitsin päivästä päivään, iloitsin hänen edessään kaikin ajoin; ihastuneena hänen maanpiiristään, ja ihastukseni olivat ihmislapset. Siis te lapset, kuulkaa minua; autuaat ne, jotka noudattavat minun teitäni! Kuritusta kuulkaa, niin viisastutte; älkää sen antako mennä menojaan. Autuas se ihminen, joka minua kuulee, valvoo minun ovillani päivästä päivään, vartioitsee minun ovieni pieliä! Sillä joka minut löytää, löytää elämän ja saa Herran mielisuosion. Mutta joka menee minusta harhaan, saa vahingon sielullensa; kaikki, jotka minua vihaavat, rakastavat kuolemaa. (Sananlaskut 8:22-36)

Siinäpä pitkä, mutta niin tärkeä lainaus, että se oli pakko liittää tähän yhteyteen kokonaan. Siitähän käy nimittäin ilmi, että ennen kuin Jumala oli tehnyt mitään, niin viisaus oli jo olemassa Hänessä. Jumala on viisaudellaan luonut kaiken, mikä tarkoittaa sitä, että itse viisautta ei ole luotu. Viisaus on Jumalan personoitunut ominaisuus. Edellä olevista Raamatun kohdista käy selville sekin, että Jeesus oli syntynyt jo siinä vaiheessa, kun mitään luotua ei ollut vielä olemassakaan. Jeesus on siis alku kaikelle. Kaikki tänne luotu on lähtöisin Hänestä eikä ilman Jeesusta Kristusta ole luotu yhtään mitään. Hän oli ja on edelleen kaiken yläpuolella. Hänen kauttaan Isä saattoi kaiken olemaan.

On hyvin ilahduttavaa lukea ylläolevista Raamatun jakeista, kuinka iloinen Jeesus on ihmisistä meidät luotuaan. Hän rakastaa siis meitä enemmän kuin mitään, vaikka me olemmekin kovin vajavaisia ja monesti kaikkea muuta kuin Hänen rakkautensa arvoisia. Kun tämän kaiken ymmärtää, niin ainakin itselleni on tullut valtava tahto elää Jumalan mielen mukaista elämää. Hän tietää, mikä on meille parhaaksi. Ja kuinka Jumalan rakkaus meitä ihmisiä kohtaan tiivistyykään vielä siihen, että Hän antoi esikoisensa kuolla puolestamme ristillä. Hän ei tahtoisi kenenkään meistä joutuvan kadotukseen. Siksi Jumala suuressa viisaudessaan avasi tien elämään, jolle meillä kaikilla on mahdollisuus astua. Samalla on tietysti lohdutonta ajatella, että kuka hylkää Jumalan, rakastaa todellisuudessa kuolemaa.

Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan. Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen, ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa. Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen. Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa. (Kol. 1: 13-20)

Tuossa kolossalaiskirjeessä kerrotaan siitä, kuinka kaikki mitä on luotu, on lähtöisin Jeesuksesta Kristuksesta. Esikoisen välityksellä on luotu siis kaikki, mitä on taivaissa ja maan päällä – niin näkyvä kuin näkymätönkin. On valtavaa kunnioitusta herättävä ajatus, että jo silloin kun Jumalan henki liikkui vetten päällä, niin Jeesus toimi arkkitehtinä luoden kaikkea ihanaa tänne maan päälle. Jeesus on ollut olemassa ennen kaikkea muuta ja Hän on kaiken koossa pitävä voima. Esikoiseksi siis synnytään. Raamattukin sanoo, ettei esimerkiksi mistään enkelistä eli luodusta olennosta saati ihmisestä voi sanoa sen olevan Jumalan synnyttämä. Sen sijaan Jumalan poika Jeesus on syntynyt Isästä. Tämä tapahtui jo ennen kuin aikaakaan oli olemassa.

Jeesus Kristus on siis alusta alkaen ollut eikä siitä ole epäilystäkään. Hän on Jumalan viisaus. Se ihminen, joka Hänen luokseen tulee, saa totisesti elämän. Tämän totuuden välittämiseksi meille on annettu Raamattu. Taivas avautuu meille ihmisille tämän elämää suuremman kirjan kautta. Vaikka uskovan tie ei olekaan helppo, niin kun ymmärtää totuuden, antaa se ihanan ilon ja rauhan ja vanhurskauden.

Päätän tämän kirjoituksen aikoinaan esimerkiksi harhaoppeja vastaan laaditussa Nikean uskontunnustuksessa, joka on ekumeeninen uskontunnustus 300-luvulta. Myös siinä puhutaan Jeesuksesta esikoisena, joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua. 

Me uskomme yhteen Jumalaan,

Kaikkivaltiaaseen Isään,

taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.

Me uskomme yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen,

Jumalan ainoaan Poikaan,

joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua,

Jumala Jumalasta,

valo valosta,

tosi Jumala tosi Jumalasta,

syntynyt, ei luotu,

joka on samaa olemusta kuin Isä

ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,

joka meidän ihmisten

ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista,

tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta

ja syntyi ihmiseksi,

ristiinnaulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana,

kärsi kuoleman ja haudattiin,

nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu,

astui ylös taivaisiin,

istuu Isän oikealla puolella

ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.

Me uskomme Pyhään Henkeen,

Herraan ja eläväksi tekijään,

joka lähtee Isästä ja Pojasta,

jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan

ja joka on puhunut profeettojen kautta.

Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen kirkon.

Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi,

odotamme kuolleiden ylösnousemusta

ja tulevan maailman elämää.

Amen.