Mikä oikeastaan oli Paavalin piikki lihassa?

Raamatussa on monia kohtia, jotka haastavat ja inspiroivat meitä syvälliseen pohdintaan, mutta harva niistä herättää yhtä paljon kysymyksiä kuin apostoli Paavalin maininta "piikistä lihassa". Tämä ilmaus löytyy 2. Korinttilaiskirjeestä 12:7:

"Ilmoitusten [jotka sain Jumalalta] ylivoimaisen suuruuden ja poikkeuksellisen luonteen vuoksi minulle annettiin piikki lihassa, jotta en näkisi itseäni tärkeänä. Saatanan sanansaattaja, piinaamaan ja ahdistelemaan minua – estääkseen minua korottamasta itseäni!" (2. Kor. 12:7 AMP)

Mikä tämä piikki oli, ja mitä Jumala halusi opettaa sen kautta?

Piikki lihassa – spekulaation ja nöyryyden lähde

Paavali ei koskaan selitä tarkalleen, mikä tämä "piikki" oli. Se on johtanut vuosisatojen ajan teologeja, saarnaajia ja tavallisia kristittyjä arvailemaan sen merkitystä. Oliko kyseessä fyysinen vaiva, kuten silmäsairaus, malaria tai epilepsia? Vai oliko kyse hengellisestä tai psykologisesta kärsimyksestä, kuten kiusauksista, ahdistuksesta tai jatkuvasta vainosta? Me emme yksinkertaisesti tiedä.

Ehkä tämä epäselvyys on tarkoituksellista. Piikki lihassa voi kuvata mitä tahansa sellaista kärsimystä tai taistelua, joka estää meitä tulemasta ylpeiksi ja muistuttaa riippuvuudestamme Jumalasta. Kuten eräässä saarnassa kuulin sanottavan: "Toivomme, että tietäisimme, mikä se on, mutta emme tiedä." Tämä jättää tilaa Jumalan puhua henkilökohtaisesti jokaiselle meistä tämän kohdan kautta.

"Minun armossani on sinulle kylliksi"

Paavali rukoili kolmesti, että Jumala poistaisi tämän piikin, mutta vastaus ei ollut sitä, mitä hän ehkä toivoi:

"Minun armossani on sinulle kylliksi, sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa." (2. Kor. 12:9)

Jumala ei aina vastaa rukouksiimme niin kuin haluaisimme. Hän ei luvannut Paavalille helppoa tietä, mutta Hän lupasi armonsa, joka kantaa kaikissa tilanteissa. Tämä muistuttaa siitä, että kristillinen elämä ei ole vapaa kärsimyksistä tai haasteista, vaan niiden keskellä voimme löytää Jumalan voiman ja läsnäolon.

Oma kokemukseni – migreeni matkakumppanina

Piikki lihassa on aihe, johon voin samaistua omakohtaisesti. Olen kärsinyt migreenistä yli 30 vuoden ajan. Usein olen miettinyt, miksi Jumala sallii tämän kärsimyksen, vaikka pyrin elämään uskossa ja olemaan kuuliainen Hänen sanalleen. On päiviä, jolloin kipu on lamaannuttava, ja monesti olen rukouksissani kysynyt: "Miksi, Herra? Miksi tämä taakka, vaikka yritän seurata sinua?"

Migreeni ei ole minulta poistunut, mutta se on opettanut minulle nöyryyttä ja riippuvuutta Jumalan armosta. Se muistuttaa minua siitä, että elämä ei ole aina helppoa, eikä usko tarkoita kivutonta matkaa. Jumalan vastaus Paavalille rohkaisee myös minua: Hänen armonsa riittää. Migreenin kautta olen oppinut lohduttamaan muita kärsiviä ja muistuttamaan, että Jumalan voima näkyy heikkoudessa.

Miksi käyttää Saatanaa hyvän sijaan?

Jotkut kokevat tämän kohdan hämmentävänä: miksi Jumala sallisi Saatanan toimia tässä tilanteessa? Tässä on muistutus siitä, että Jumala on kaikkivaltias, ja jopa Saatana on Hänen hallinnassaan. Tämä saattaa tuntua paradoksaaliselta, mutta Raamatun historia osoittaa, että Jumala voi käyttää pahaa toteuttaakseen hyvää. Ajatellaan vaikka Jobia, joka kärsi, mutta jonka usko kesti, tai Jeesuksen ristiinnaulitsemista, jonka kautta pelastus tuli maailmaan.

Paavalin tapauksessa Saatanan sanansaattaja piti hänet nöyränä. Tämä ei tarkoita, että Jumala olisi välinpitämätön kärsimyksellemme. Päinvastoin, Hän voi kääntää sen siunaukseksi. Hänen tiensä ja ajatuksensa ovat korkeammat kuin omamme, ja siksi emme aina ymmärrä Hänen suunnitelmiaan.

Lopuksi

Piikki lihassa on monille kuvaannollinen muistutus. Se edustaa niitä asioita, joita emme voi muuttaa, mutta joiden kautta Jumala voi tehdä työtään meissä. Se muistuttaa, että elämme armosta, emme omasta voimastamme. Jokaisella meistä voi olla "piikkimme", mutta voimme luottaa siihen, että Jumalan armo riittää meille – jopa vaikeimpina päivinä.

 Jokainen meistä voi pysähtyä miettimään: mikä on se "piikki lihassasi", joka koettelee sinua? Ja kuinka olet saanut kokea Jumalan armon riittävän kaiken keskellä?