Jumalan tahdon noudattaminen

 

Olisitko sinä valmis toteuttamaan Jumalan suunnitelman elämällesi? Ikuinen, kaikkivaltias Jumala on sinut omin käsin tehnyt. Jo ennen syntymääsi Hänellä oli unelma elämällesi! Siitä kerrotaan muun muassa mielipsalmissani 139;

Joskus on kuitenkin vaikea tietää, mikä tuo unelma on tai miten seurata sitä. Mitä oikein tulisi tehdä, jos onnellisuus, menestyminen ja rikastuminen eivät olekaan elämän päätarkoitus? Vastaus tähän on Jumalan tahdon noudattaminen. Meidän tulee kunnioittaa Häntä, joka meille on elämän alun perin antanutkin. Jumalan tahdon saamme selville lukemalla Raamattua ja miettimällä sitä, mitä olemme lukeneet. Uskoontuloni jälkeen minussa heräsi syvä tahto alkaa palvelemaan Herraa. Sitä ennen oli tosin käytävä hieman neuvottelua. Raamatussahan sanotaan; 

”Älkää rakastako maailmaa ja sitä mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa niin Isän rakkaus ei ole hänessä.” (1. Joh. 2.15). 

Näissä Johanneksen sanoissa on aikamoista kiivautta. Johannes on rakkauden apostoli, jonka tehtävänä on varoittaa synnistä ja maailmallisuudesta sekä ohjata ihmistä antautumaan kokonaisvaltaisesti Jeesukselle. Varoittaessaan synnistä Johannes osoittaa suuren rakkautensa. Jumala tahtoo aina meidän parastamme. Kokonainen antautuminen Jeesukselle tarkoittaa Hänen vastaanottamistaan Vapahtajana eli uudestisyntymistä. Tämä on sisäinen elämän ja sydämen asenteen muutos. Se on tapahtuma, jonka kautta ihmisestä todella tulee Jumalan lapsi ja taivaan valtakunnan perillinen. Ajatella, mikä etuoikeus! Antautuminen Kristukselle merkitsee myös erottautumista kokonaan Hänelle ja Hänen käyttöönsä. Jeesus edellyttää seuraajaltaan vilpitöntä uskoa, joka ilmenee kuuliaisuutena, nöyryytenä ja lähimmäisiin kohdistuvina rakkauden tekoina. Tämä tarkoittaa myös erottautumista maailmallisista iloista. 

Kuten itse olin alkanut saada hieman jalkaa oven väliin musiikkipiireihin. Siinä tilanteessa tuntui lähes välttämättömältä yrittää jatkaa sitä itsensä esiintuomista. Kävin asian tiimoilta oman Jaakobin painini. Olin pyrkinyt musiikillisilla hengentuotteillani esimerkiksi eri kevyen musiikin laulukilpailuihin. Niitä olivat muun muassa Uuden musiikin kilpailu, Tangosävellyskilpailu, Merilaulukilpailu, Loistava laulaja ja monet muut. Rukoilin siunausta näille hankkeille, jos niiden oli tarkoitus toteutua. Ei ollut, sillä minkään kohdalla ei onnistanut. Viihdemaailma houkutteli ja veti puoleensa, mutta näytti päätteeksi aina pitkää nenää. Kuten tunnetussa virressä Kiitos sulle Jumalani lauletaan; 

”Kiitos, että rukoukset monet, monet kuulit sä. Kiitos, että pyynnöt toiset eivät saaneet täyttyä.” 

Nyt rukoilin Jumalalta, että hän näyttäisi minulle oikean tien, jota kulkea. Jumala ja viihdemaailma sopivat erittäin huonosti yhteen. Siksi pyysin Jumalalta, että jos tämä tie ei kuulu Hänen suunnitelmaansa, niin pyysin Häntä sulkemaan minulta sinne ovet. Näin luulen Hänen kaikessa viisaudessaan toimineen. Toiseksi olin vielä tekemässä kokonaan uutta aluevaltausta näissä piireissä, mistä vasta varovaisesti vihjailin. Olin kirjoittanut musikaalikäsikirjoituksen erään tunnetun viihdealan henkilön elämästä.  Olin käynyt alustavia neuvotteluja sen julkaisemisesta ja siitä näytti olevan tulossa totta. Yritin yhä käydä kauppaa Jumalan kanssa. Rukouksissani kävin keskustelua, että voin varmasti toteuttaa tämän nyt, kun olen jo saanut näin pitkälle asioita eteenpäin? Ujutetaan sinne vaikka joku kristillinen sanoma mukaan...” Sain rukouksessa Jumalalta selkeän vastauksen, joka kuului; "Se ei ole sinun maailmasi.” Olisin voinut tietysti itsepintaisesti jatkaa omaa tietäni, mutta viihteen tekeminen ei vain ollut Jumalan tahto minun polullani. Olinhan antanut elämäni Hänen käsiinsä, joten Hänen viitoittamaa tietä minun tuli nyt kulkea. Nyt jälkeenpäin tiedän, että kaikki mahdolliset saavutukset viihdemaailmassa olisivat toteutuessaan antaneet vain hetkellistä nautintoa. Loppujen lopuksi valinta näiden kahden välillä ei ollut edes vaikea. Uskon, että Jumala käyttää myös välillisesti joitain ihmisiä näissä asioissa. Olin kertonut eräälle uskovalle ystävälleni tästä, että suunnitelmissani oli esimerkiksi alkaa kirjoittaa musikaaleja. Samanaikaisesti puhuin kuitenkin olevani uskossa. Aivan odottamatta hän paukautti minulle suorat sanat.

– Voisit sinäkin alkaa pikkuhiljaa luopua kaikesta tuosta humpuukista elämässäsi, jos kerta uudestisyntynyt olet. Mieti itse, miten paljon sinua kiinnostaa julkisuus! Ja kaikki tuo sinun filmitähtiesi palvonta! Ei sellainen kuulu uskovaisen elämään!

Minä tietysti ensin loukkaannuin ja ajattelin, että tämä on taas tätä – antaa tulla vaan! Nyt ajattelen tämän ystäväni olleen enemmän kuin oikeassa. Jumala oli käyttänyt häntä ilmaistessaan tämän asian sillä tavalla rajusti, että alkaisin vihdoin ymmärtää, mikä ero näillä kahdella asialla on. Niinhän se vain on, ettei tällaiset viihdemaailman tapahtumat ole Jumalasta vaan maailmasta. Kahta Herraa ei voi palvella. Viihdemaailman juttuja eivät ole saaneet aikaiseksi ketkään hengelliset johtajat eikä Jumalan pyhät miehet, vaan maailman ihmiset. Tällaiset huvit ovat maailman hengen kyllästämiä. Sen voi päätellä siitä, että ei niissä tulisi kysymykseen rukous tai todistaminen. Tämän on pukenut sanoiksi Oswald J. Smith eräässä kirjassaan seuraavasti; 

"Kristukselle annettu elämä ei myöskään tunne maailmallisia seurustelutovereita eikä maailmallista seuraa. Ajatellaan tilannetta toisinpäin, sillä eihän myöskään maailmalliset seuralaiset viihdy kristittyjen rukouskokouksissa, eikä Jumalan lapsi voi iloita heidän harrastuksistaan. On vaikea leikkiä tulella ja olla polttamatta itseään.”

Hyvästä esimerkistä käy se, että eihän esimerkiksi entisen alkoholistin tulisi lähdettyä ostoksille viinakauppaan tai mennä istumaan iltaa pubiin. Yhtä lailla tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, millaisessa seurassa liikumme. Raamattukin sanoo; 

”Vaella viisaiden kanssa, niin viisastut, tyhmien kumppanin käy huonosti.” (Snl. 13:20). 

Jumala ei halua kieltää meiltä sitä, mikä tässä maailmassa on hyvää. Mutta jos me vaadimme vain viihdettä, kaikkea hyvää ja ihanaa, niin sellainen ei saa hallita meidän elämäämme, koska meidän tulee elää Jumalalle! Jos tuijottaa päivässä neljästä viiteen tuntia televisiosta kaikkia niitä hirvittäviä kuvia tai ala-arvoista viihdettä, (kuten Temptation Islandia) mitä sieltä tulee, niin silloin on liian kiinni tämän maailman menossa. Silloin tällainen maailmallisuus valtaa mielen kokonaan. Ei kannata jakaa elämäänsä tämän saastaisen maailman kanssa. Jokainen tutkikoon ja kuunnelkoon tässä asiassa omaa sydäntään. Jos sinussa on Jumalan Pyhä Henki, niin saat asialle varmistuksen, mikä tuntuu oikealta. Raamatussa meitä kehotetaan varjelemaan sydäntämme tämän elämän aikana. On tosi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä katsella internetistä tai televisiosta. Tänä aikana sieltä tulee suurimmaksi osaksi pelkkää roskaa, joka altistaa ihmistä kiusauksille ruokkien lihallisia himoja. Meidän tulee varjella ajatuksemme ja pitää sydämemme niin puhtaana kuin mahdollista. Sillä missä ovat ajatuksesi, siellä on myös sydämesi. Niin kuin useat ihmiset ovat sanoneet minun olevan niin sydämellinen ja empaattinen ihminen. Sitä en kuitenkaan aina ole ollut. En todellakaan, sillä olen yhtä lailla satuttanut sanoillani ihmisiä. Enkä ole täydellinen vieläkään, vaan tavallinen syntinen. Sen sijaan tahto kaikenlaista hyvän tekemistä kohtaan on minussa tänä päivänä suurin.

Hengellisistä lauluista olen aina rakastanut kappaletta Särkynyt saviruukku. Me olemme sitä siinä vaiheessa, kun olemme nöyrtyneet Jumalalle ja päättäneet alkaa toteuttaa Hänen tahtoaan. Tämä on yksi niitä kappaleita, joiden sanoma avautui minulle vasta paljon myöhemmin. Aiemmin ymmärsin särkyneellä saviruukulla tarkoitettavan jotain mieleltään särkynyttä ihmistä, joka vasta särkyneenä on valmis kokoamaan itsensä uudestaan kasaan Jumalan avulla. Ehkä olin oikeilla jäljillä, mutta nyt ymmärrän, että nöyrryttyämme Jumalan tahtoon ja pyrkimällä Kristuksen kaltaisiksi meistä todella tulee näitä murrettuja saviastioita. Me pysymme loppuun asti keskeneräisinä, mutta Jumala muovaa meitä. Silloin Jumalan voima loistaa meistä ja kaikki kunnia kuuluu Hänelle. Jumala rakastaa käyttää Hänen tahtoonsa murtuneita saviastioita, koska heidän kauttaan Hän saa suurimman kunnian. Nyt olin itse tässä vaiheessa, jota alettiin koota pala palalta uudestaan. 

Näiden lopun aikojen uskonelämän keskellä on hyvin paljon väärää ja epäraamatullista kristillistä elämää. Sen vuoksi meidän lopun aikojen uskovien on oltava tarkkoja, ettemme eksyisi. Luotettavin matkaopas on Raamatun Sana. Jos ihminen rakastaa syntiä tai maailmaa, niin silloin hänen hengellinen elämänsä on pielessä. On siis pysyttävä kuulaisuudessa Jumalan tahtoa kohtaan ja ajateltava, että ”Älköön tapahtuko minun tahtoni vaan Sinun.”

Kukaan ei ollut varsinaisesti aikuisiällä johdattanut minua Kristuksen luokse, että oppisin tuntemaan Hänet henkilökohtaisena Vapahtajanani. Olihan minulla pohjalla se lapsen usko, jonka mummo oli minuun istuttanut. Aloin siis opetella itse tulemaan Kristuksen kaltaiseksi ja tämä matka jatkuu nyt koko ajan. Kaikki ei suinkaan tapahdu samassa hetkessä. Olin lukenut pelastusrukouksen ja ilmaissut haluni muuttua. Silti elin vielä suht’ tavallista elämää. Maalliset riennot hallitsivat yhä paljon elämääni. Aina oltiin tekemässä lähtöä jonnekin konserttiin, teatteriin tai elokuviin tai oli seurattava jotain koukuttavaa tv-sarjaa Netflixistä. Tällaiseen voi muodostua helposti antikristillinen riippuvuus. Näihin asioihin kiinnitin nyt huomiota enemmän kuin koskaan. Vastaus näihin rientoihin tulikin kuin tilauksesta maaliskuussa 2020, ettei niitä tarvinnut enää edes miettiä. Tuli korona, jonka myötä kaikki viihdetapahtumat peruttiin pitkäksi aikaa. Tätä kirjoittaessani niiden jatko on edelleen epäselvä. Tämä aika on ollut minulle kuin siunaus saada irtiotto maallisesta viihteestä. Sen sijaan aloin kuunnella netistä saarnoja ja mahtavia kristillisiä puheita, joita esimerkiksi YouTube on tulvillaan. Raamattu kannesta kanteen on todella hyvä sovellus, joka jokaisen Sanaa janoavan kannattaisi ladata puhelimeensa. Se on puhdasta Jumalan Sanas. Nettisaarnoistakin saa loistavaa sielunravintoa, kun vain kuulostelee tarkasti sen, mikä on oikeaa tietoa. Tämä aika täynnä myös vääriä profeettoja. 

Kääntäessäni elämänarvoni uusiksi, voin vihdoin sanoa tulleeni onnelliseksi. Mikään ei ole minusta koskaan tuntunut niin oikealta kuin Jumalan tahdon noudattaminen. Vapauttavalta tuntuu niin ikään se, ettei kristinuskossa tunneta mitään arvoasemia tai luokkaeroja. Olemme siis kaikki pappeja ja meidän kaikkien odotetaan tekevän työtä Jumalan valtakunnan hyväksi. Jumala haluaa elämämme olevan osa Hänen valtakuntaansa maan päällä. Hän haluaa juuri sinun olevan valtakuntansa lähettiläs kaikkialla, minne ikinä menetkin ja mitä teetkin. Siinä merkityksessä meidät kaikki on kutsuttu hengelliseen työhön.

Raamatussa sanotaan, että Jumalan tahdon noudattamisessa lähimmäisen rakkauden tulee alkaa ensisijaisesti kotoa. Uskoon tulosta huolimatta ei siis tule suinkaan laiminlyödä omaa perhettään asettamalla uskonelämää esimerkiksi uskosta osatonta puolisoa ja perhettä tärkeämmäksi. Olisi hirveää, jos joku vieras tulisi väliin. Sen sijaan heitä tulee rakastaa niin paljon kuin mahdollista ja antaa Kristuksen rakkauden loistaa heihin. Jumalan tahto on toisaalta iloita juuri tästä hetkestä ja sellaisista asioista, jotka tuottavat mielihyvää. Niitä voivat olla esimerkiksi kukkien tuoksu, hyvän ruoan maku, kaunis sinfonia, auringonlaskun värisävy, hyvän ystävän seura ja niin edelleen. Parasta pystyä taipumaan Jumalan tahtoon ilolla ja ymmärtää sydämessään, että sinulla on Isä taivaassa. Jim Elliot on sanonut, että ”Elä täysin sydämin jokainen hetki, jonka tiedät eläväsi Jumalan tahdon mukaan.”

Jumala voi johdattaa meitä hyvin arkipäiväisellä tavalla esimerkiksi tuomalla mieleen eri mahdollisuuksia osoittaa ystävällisyyttä ja hyväntahtoisuutta. Näiden tilanteiden voi hyvin usein huomata jälkeenpäin olleen suoraa Jumalan johdatusta. Jumalan tahdon noudattaminen voi olla loppujen lopuksi aika yksitoikkoista. Siihen ei sisälly välttämättä mitään dramaattisia käänteitä. Se voi olla vain jokapäiväisten askareiden kuuliaista pienimuotoista suorittamista. Usein ihminen yrittää alkaa uskoon tultuaan johdattelemaan itse elämäänsä kohti suurempia käänteitä ja valitettavan usein toteuttaakin ne. Silloin ihminen on saattanut poiketa Jumalan tahdon tieltä. Jumalan tahto on, että lähimmät asiat hoidetaan aina ensin. Opiskelijalle se merkitsee opiskelua. Esimerkiksi itse olin nuorena laiska opiskelija, joka vältteli opiskeluaikoina kaiken aikaa Jumalan tahtoa keksimällä kaikkea muuta mielekkäämpää tekemistä. Tämä on paholaisen tärkeimpiä juonia saada ihminen aina lykkäämään velvollisuuksiensa tekemistä. Miten mielelläni minäkin heittäydyin aina kuuntelemaan ennemmin musiikkia tai katselemaan televisiota opiskelemisen sijaan. Toimistotyöntekijälle Jumalan tahdon noudattaminen merkitsee rutiinin omaista toimistotyötä. Kotiäidille Jumalan tahto taasen merkitsee ruoanlaittoa, taloustöitä ja lastenhoitoa. Meille kaikille se merkitsee sitä, että herätään aamulla kellon soittoon, noustaan sängystä ja aloitetaan päivän askareet.

Uskoon tulo ei mielestäni tarkoita sitä, että tulisi luopua sen hetkisestä maallisesta työstään ja rynnätä päistikkaa Jumalan viljapelloille. Ei ole tarpeen sännätä heti eteenpäin, vaan kuunnella rauhassa, mitä Jumala tahtoo sanoa. Ei ole myöskään tarpeen alkaa haalia liikaa tekemistä muiden vaikeuksissa olevien hyväksi, vaan ensisijaisesti tulee huomioida oma perhe. Tämä ajatus voi helposti hiipiä mieleen, kun ihminen on uudestisyntynyt. Paavali nimenomaan kehottaa kristittyjä pysymään samassa työssä, jossa he olivat uskoon tullessaan;

”Pysyköön kukin siinä asemassa, missä hänet on kutsuttu.” (1. Kor. 7:20, 17–24). 

Esimerkiksi lääkäri, joka tulee uskoon, pysyköön edelleen lääkärinä. Ei sillä, etteikö uskova voisi vaihtaa työpaikkaa. Joskus Jumala voi kutsua valtakuntansa työhön tavalla, jolloin on jätettävä työnsä ja opiskeltava uutta tehtävää varten. Jumala kyllä valitsee ne ihmiset, joiden on tarkoitus lähteä esimerkiksi lähetystyöhön evankeliumia julistamaan. Hän viisaudessaan tietää, kenestä siihen on ja antaa heille tarvittavan voiman. Meidän tulee vain luottaa siihen, että Jumala on viisaudellaan johdattanut elämämme tapahtumia jo ennen kuin tulimme uskoon. Sen vuoksi usein on vain parasta jatkaa sillä paikalla, missä olimme uskoon tullessamme. Ihmisellä on usein tapana haaveilla ansainneensa jotain parempaa. Niin oli minullakin, mutta tällä hetkellä olen tyytyväinen saadessani hoitaa tavallisia toimistyöntekijän arkirutiineja. Merkille pantavaa onkin, että Jumala ei anna meille mitään sellaista opaskirjaa, joka selittäisi yksityiskohtaisesti, millainen elämämme tulee missäkin vaiheessa olemaan. Jos näin tapahtuisi, niin alkaisimme helposti itse vauhdittamaan asioiden kulkua seuraavaa luvassa olevaa etappia kohti. Jumala pitää kyllä huolen huomisesta eikä meidän tarvitse tietää, millainen suunnitelma Hänellä meidän varallemme tulevaisuudessa on. Meidän tarvitsee vain keskittyä hoitamaan tuon hetkinen tehtävämme ja uutta ilmenee, jos Jumala on niin tarkoittanut.

Laulaja-evankelista George Beverly Shea on sanonut näin; 

”Palvele koko sydämestäsi sillä paikalla, missä olet. Tee työsi hyvin, niin sinulle saattaa aueta uusia mahdollisuuksia. Jumala antaa linnuille ruoan, mutta ei pane sitä niiden pesään.” 

Jumala saattaa siis johdattaa rakkaita lapsiaan tehtävästä myös toiseen. Jos teet uskollisesti nykyisen työsi, olitpa sitten opiskelija, virkamies tai perheenäiti, Herran on helpompi viitoittaa sinut sille polulle, jolle hän haluaa sinun seuraavaksi astuvan. Jumala etsii ihmisiä, jotka ovat kiinnittyneet Häneen, etteivät he edes näe mitään toisarvoisia houkutuksia. Uskollisella Jumalan Sanan kuuntelemisella maailman äänet lopulta vaikenevat ja saamme kuin suojaavan muurin sydämeemme. 

Emme siis etsi Jumalan valtakuntaa voidaksemme toteuttaa itseämme tai saavuttaa jotain. Etsimme valtakuntaa, koska rakastamme Jumalaa ja haluamme tehdä työtä Hänen valtakuntansa eteen. Asiat asettuvat oikeaan järjestykseen vasta sitten, kun rakkaudestamme Jumalaan tulee meitä eniten kannustava ykkösasia. Jos meitä ajaa eteenpäin jokin ideologia, tai filosofia tai se, että haluamme tehdä maailmasta paremman paikan tai nähdä uuden järjestyksen syntyvän, silloin pyrkimyksemme kuuluvat samaan kategoriaan eri ”ismien” kanssa, kuten kommunismi, marxismi ja monet muut. Jumalan valtakunnan etsiminen on aivan omassa luokassaan, koska se kumpuaa kaikkia tämän maailman motiiveja syvemmästä lähteestä – jumalallisesta, yliluonnollisesta rakkaudesta kuninkaaseen. Tämä rakkaus on Jumalan valtakunnan perusta ja käyttövoima – joka kestää senkin jälkeen, kun kaikki muu on hajonnut tomuksi.

”Sillä ei Jumalan valtakunta ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.” (Room 14:17).

Tämä sisäinen tila vallitsee niissä ihmisissä, jotka ovat alistuneet Jumalalle. Se on taivas maassa.

Toiset saavan uskoontultuaan voiman ja rohkeuden lähteä kaduille, kujille - jopa tanssipaikoille ja kapakoihin todistamaan Jeesuksesta. Ei uskostaan julistamisen tarvitse kuitenkaan jokaisen kohdalla tarkoittaa tätä samaa. Minusta ei esimerkiksi olisi kadun varteen pysäyttelemään vastaan tulevia ihmisiä kertoakseni heille Jeesuksesta. Meillä on kuitenkin maailman paras sanoma kerrottavana maailmalle ja Herra haluaa käyttää meitä evankeliumin välittäjinä. On valtavasti eri tapoja pitää Sanaa esillä ja kuljettaa sitä eteenpäin. Elämme vielä armotalouskauden aikaa, jolloin on mahdollista toimia Jumalan valtakunnan eteen. Jos sinulla on varoja, joilla voit toteuttaa Jumalasi suunnitelmia, niin kannattaa alkaa kerätä palkkapussia sinne, missä ajallisuus ei omaisuuttasi turmele. Jos olet terve ja energinen ja sinua on siunattu kekseliäisyydellä ja lahjakkuudella, niin voit omilla kuolevaisilla käsilläsi palvella Herraa vielä monin eri tavoin. Näin voi alkaa sinunkin aarrearkkusi tulevassa taivaan kodissasi täyttymään juostessasi kaikkivaltiaan asioilla.