Kaksi kuolemaa hoitajan näkökulmasta

Marjut Hovi kertoo uudessa erinomaisessa kirjassa Kaunis pahuus (Perussanoma 2022) muun muassa siitä, kuinka ihmisen kuolema todistaa osaltaan Jumalan todellisuudesta. Hän kuvaa kirjassaan kahta mielenkiintoista ja erilaista tapausta siitä, kuinka kuolema voi näyttää kovin erilaiselta riippuen siitä, onko ihminen menossa taivaaseen vai helvettiin. 

Kirjaan on poimittu otteita siitä, kuinka jotkut hoitajat ovat kertoneet omista tosielämän kokemuksistaan kuolevan rinnalla. Ensimmäisessä tapauksessa hoitaja oli kuvannut vaikeasti sairaan uskovan vanhuksen kuolinhetkeä suurista kivuista huolimatta jopa iloiseksi. Vanhus oli nauranut ihmeellistä, kaunista ja pehmeää naurua, joka tarttui sitten hoitajiinkin. Vanhus oli kertonut hennolla äänellä astuneensa vaunuihin, jotka alkoivat viedä häntä perille eikä nitroja enää tarvittu. Nitropurkkia kädessään puristaen vanhus oli ummistanut silmänsä ja huokaissut syvään sekä mennyt rauhallisesti Jumalan luo. Kuolema oli ollut iloinen ja kaunis. Hoitajan kuvauksen mukaan koko huoneessa oli vallinnut ihmeellinen rauhan ja levon ilmapiiri. 

Toisena esimerkkinä on hoitajan järkyttävä kuvaus erään pitkään syöpää sairastaneen potilaan kuolemasta. Hoitaja oli kokenut potilaan olevan vailla pelastuksen armoa ja ehdottanut hänelle joskus osallistumista osaston yhteisiin hengellisiin tilaisuuksiin. Potilas oli aina torjunut kaikki nämä ehdotukset. Ainoaksi mahdollisuudeksi jäi rukoilla potilaan puolesta ja siunata häntä. Eräänä yönä potilaan tila oli äkillisesti heikentynyt. Hoitajan kertoman mukaan huoneessa vallitsi todellinen pimeys ja kylmyys, tyhjyys ja lohduttomuus. Kuolinhetkellä potilaan silmät olivat avautuneet ja hän oli ollut kauhun vallassa. Ennen viimeistä henkäystä potilaan silmät olivat muljahtaneet ikään kuin nurin hänen päässään. Hoitaja kertoi kokeneensa silloin hoitouransa lohduttomimman ja kammottavimman tilanteen. Hän ei voinut muuta kuin etsiä rukouksesta lohdutusta omaan surevaan sydämeensä. 

Edellä kuvattiin siis kaksi hyvin erilaista kuolemaa hoitajan kertomana. Niistä jälkimmäinen kertoo karua kieltään siitä, kuinka tahdon ilmaus Kaikkivaltiaan Jumalan puoleen hyvissä voimissa olisi suotavaa, ettei se jäisi näin viime tippaan. Tässä tapauksessa voi nimittäin olla jo auttamattomasti myöhäistä eikä ihminen voi kuoleman jälkeen tahtoaan enää muuttaa. 

Jumala rakastaa jokaista ihmistä ja taivas on kaikkia varten. Hän armossaan kutsuu ihmistä ja haluaa jokaisen yhteyteensä. Miksi tämän elämän tärkeimmän valinnan tekeminen on sitten niin vaikeaa? Olen kuullut sanottavan; ikuisuus on liian pitkä aika katua tässä ajassa tehtyjä vääriä valintoja. Eihän kukaan todellisuudessa haluaisi joutua kadotukseen. Silti suurin osa ihmisistä sinne menee, koska eivät ikinä tee elämänsä tärkeintä valintaa. Elämmehän maailmassa, jossa on vieraannuttu hyvin kauas hengellisistä asioista. Ihmiset kokevat Jumalan läheisyyden ennemmin jotenkin vastenmielisenä ja kieltävät koko ajatuksen siitä, että Jumala olisi olemassa. He eivät halua antaa elämäänsä Kaikkivaltiaalle, vaan haluavat olla itse johtamassa sitä. Ja kuinka ihminen, joka täällä maan päällä suhtautuu penseästi Jumalaan ja hengellisiin asioihin voisi edes viihtyä taivaassa, missä pitäisi olla koko ajan Jumalan läheisyydessä?   

Usein vedotaan myös siihen, että eikö se usko Jeesukseen ole jokaisen yksityisasia. Voihan se olla sitäkin, mutta yhtä lailla on tärkeää ottaa huomioon alla olevat Raamatun kohdat. Niitä on aika mahdotonta toteuttaa, jos usko olisi puhtaasti vain yksityisasia: 

a.)  suun tunnustus siitä, että Jeesus on Herra: "Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut" (Room. 10-9-10)

b.)  Jeesuksen lähetyskäsky: "Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."(Matt. 28:18-20) 

Jos siis sydämestäsi uskot Jeesukseen sinun henkilökohtaisena Vapahtajana, niin sinun ei tarvitse ollenkaan pelätä kuolemaa. Nyt olisi vain äärimmäisen tärkeää ottaa vastaan tämä sielujemme pelastus. Ei Jumala kysy sinulta uskosi mittaa, miten vahvasti sinä uskot. Hän haluaa sinun ynmärtävän, että Jeesus Kristus on kerran kuollut meidän kaikkien puolesta ja on kuolleista ylösnoussut. Mutta jos sinä tässä ajassa torjut Jeesuksen, niin silloin on oikeasti syytä pelätä sitä, mitä seuraa kuoleman jälkeen. Sillä jonain päivänä henkemme todella jättää tämän maallisen ruumiimme. Viimeisen henkäyksemme jälkeen on tasan kaksi vaihtoehtoa; taivas tai helvetti. 

Oletko varma, että olet menossa taivaaseen? Sinne on vain yksi tie. ”Jeesus sanoi hänelle: ’Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani’” (Joh. 14:6). ”Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman” (Apostolien teot 4:12). Se nimi on Jeesus Kristus, Nasaretilainen. Mikä voi olla sen tärkeämpää, että et hyväksyisi Häntä elämäsi Herraksi tänään?

Ethän antaudu haureuden hengelle?

Kuningas Daavid katsomassa Batsebaa himoiten.

Onko sinulla tapana vilkuilla muita ihmisiä himoiten? Miehiä tai naisia? Oletko aviossa, mutta hekumoitset silti tällaisilla ajatuksilla joko vastakkaista tai kenties samaa sukupuolta olevia kohtaan? Jos, niin olet siinä tapauksessa antautunut seksuaalisynnille. Tähän aiheeseen minut sai tarttumaan YouTubesta katsomani alle linkkaamani Lion of Judahin video, jossa käytiin läpi neljä eri vaihetta, jotka johtavat seksuaaliseen syntiin. Siinä todettiin tämä surullinen tosiasia siitä, kuinka suuressa roolissa seksuaalisynnit nykymaailmassa ovat ja miten ne yleisesti hyväksytään ylistämällä niitä sekä pitämällä täysin normaalina. Sanotaan, että kaikkihan näin tekevät. Jos et itse harjoita ja pidä tällaista normaalina, sinua saatetaan katsoa kieroon ja pitää auttamattoman vanhanaikaisena. Ja miten nopeasti nyky-yhteiskunta onkin tällaiseksi muuttunut. Pahinta kaikessa on se, että samanlainen ajattelumalli on hiipinyt jopa kirkon keskuuteen. Kristuksen seurakunnassa on tänä päivänä paljon moraalittomuutta, joka ei sinne kuuluisi. Ihmiset sulkevat kuitenkin tällaiselta silmänsä, koska eivät halua tulla leimatuiksi liian pyhinä. 

Tämä videolinkki puhutteli minua monella tapaa, joten käyn ensin siinä esitettyjä asioita läpi referoidusti; 

Mikä johtaa tällaiseen seksuaaliseen syntiin? Ensimmäinen haureuteen johtava virike ei olekaan oma mieli, vaan itse asiassa silmät.

Kaikki haureelliset ajatukset ja alkavat tavalla tai toisella silmistä. Siksi on tärkeää tietää tämä; se, mihin keskityt silmilläsi, voi määritellä seuraavan minuutin, päivän tai jopa kuukausia. Silmäsi voivat sanella seuraavan siirtosi. Monet meistä eivät tiedosta silmien voimaa. Yleisesti luullaan, että ennemminkin mieli ja sydän ovat voimakkaita, mutta kehon valona toimivat silmät jäävät huomiotta. Niinpä jos käytät aikaasi yhtään pidempään katsomalla himokkaasti toista miestä tai naista, avaat himon kautta oven haureuden hengelle. Jos vietät aikaasi netissä katsellen pornoa tai seksikkäitä kuvia ihmisistä tai tiirailet heitä kadulla, niin päästät haureuden hengen sisällesi. Siinä vaiheessa, kun haureuden hengellä on riittävän vahva ote elämässäsi, se ei enää lähde sieltä taistelematta. Saatana ei koskaan päästä ketään menemään saatuaan tarpeeksi napakan otteen.  

Haureuden hengen takia monet ihmiset kamppailevat salaa esimerkiksi pornoriippuvuuden kanssa. He häpeävät tätä, mutta eivät kehtaa kertoa kenellekään, saati pyytää apua. Tämä saa aikaan sen, että ihmiset ovat saattaneet jäädä kiinni pornoriippuvuuteen jopa kymmeniksi vuosiksi. Siinä vaiheessa, kun saatanalla on tarpeeksi vahva ote, se ei todellakaan päästä irti. Ei oikeastaan uskoisi, miten voimakkaana välikappaleena silmät voivat toimia yhteydessä aivoihin ja mieleen.

Tunnettu ja varoittava Raamatun esimerkki haureuden hengen voimasta liittyy kuningas Daavidiin. Hänen silmänsä houkuttelivat hänet tekemään vakavan synnin. Daavid heräsi eräänä aamuna sängystä ja meni ulos palatsin katolle. Sieltä alas katsahdettuaan hän näki kauniin Batseban, joka oli juuri kylpemässä. Daavid alkoi katsella näkyä himoiten ja hänen huomionsa kiinnittyi Batseban alastomuuteen. Vaikka Daavid yrittikin ensin sysätä nämä hekumalliset ajatukset mielestään, niin hänen aivonsa olivat jo rekisteröineet näkemänsä. Daavid oli viipyillyt näyssään tarpeeksi pitkään. Nähtyään ensin alastoman naisen, hänen mielensä seurasi perässä. Daavidin mielen valtasi ajatus siitä, kuinka houkutteleva ja kaunis tuo nainen on. Tällä tavalla silmät ja mieli työskentelevät yksi yhteen. Tässä vaiheessa synti ja haureus kolkuttelevat jo ovella tunkeutuakseen ihmisen elämään.

Tässä kohtaa onkin hyvä miettiä sitä tilannetta, kun me itse koemme jotain vastaavaa. Kun näemme jotain tällaista, mikä saattaa vallata mielemme. Silloin on hyvä kysyä itseltään; 

MITÄ SINÄ KATSOT? 

MIHIN SINÄ KATSOT? 

MIHIN KESKITYT SILMILLÄSI? 

Avaatko oven haureudelle ja himolle elämässäsi? 

Jeesus antoi tästä varoituksen, joka on syytä lukea tarkasti.

Te olette kuulleet sanotuksi: 'Älä tee huorin'. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.

(Matteus 5:27-28)

Edellä mainittuun pätee tietysti yhtä lailla se, että nainen katsoo miestä himoiten tai yhtä lailla samaa sukupuolta olevaan ihmiseen. Se, mikä edellä mainituissa Jeesuksen sanoissa voi hätkähdyttää, niin ei ole tarvinnut edes maata näiden ihmisten kanssa. Riittää, että on alkanut himoita heitä, niin aviorikos on jo tapahtunut, vaikkakin vasta mielen tasolla. Daavidin syntikään ei alkanut siitä, kun hän kutsui Batseban luokseen. Se oli alkanut jo hänen katseltuaan tätä alastonta naista salaa himoiten. Mitä silmät ovat nähneet, se rekisteröityy mieleen ja aivot tallentavat sen. Seuraava vaihe voi olla joko masturbaatio tai pahimmillaan aviorikos himon loppuunsaattamiseksi. Daavid alkoi himoita Batsebaa niin paljon, että kutsui hänet luokseen ja makasi hänen kanssaan. Daavidia ei haitannut sekään, että Batseba oli naimisissa miehensä Uurian kanssa. Hän halusi naisen kokonaan itselleen. Niinpä Daavid kutsui Uurian luokseen ja juotti tämän humalaan. Hän laittoi tietoisesti Uurian sotimaan alueelle, missä tiesi, ettei tällä olisi mitään mahdollisuutta selvitä hengissä. Kun Uuria oli hoidettu pois päiviltä, niin leskenä Batseba oli vapaa tulemaan Daavidin vaimoksi. Tällä oli tosin ankarat seuraukset, sillä Daavid ja Batseba menettivät synnillisen tekonsa seurauksena ensimmäisen lapsensa. Jumala otti hänet heiltä pois.

Miten paljon pahaa yhdestä
himokkaasta katseesta voikaan
seurata...

Hirveästi käy sääliksi nuorempaa sukupolvea, millaiseen maailmaan he ovat kasvaneet. He antautuvat tällaiselle helposti eivätkä edes halua paeta seksuaalisia syntejään. He näkevät haureuden täysin normaalina osana elämäänsä. Ja miksi tällaista pidetään niin normaalina? Siksi, että tämä maailma on mennyt kaiken aikaa enemmän seksikeskeisemmäksi ja seksuaalisesti avoimemmaksi. Tällä ilmiöllä on vakavat vaikutukset nuoriin ja heidän arvoihinsa, vaikka Raamatusta löytyisikin turvalliset rajat seksuaalisuuden toteuttamiselle. Ei tarvitse kuin vilkaista iltapäivälehtien otsikoita, niin siellä mainostetaan suuresti esimerkiksi moniavioisuutta eli polyamoriaa, avoimia suhteita ja itsensä myymistä. Sen sijaan perinteinen isän, äidin ja lapsen perhe nähdään enemmänkin haittana. Median otsikot huokuvat tätä seksuaalisyntien ja nautintojen ylistämistä. Televisio välittää samankaltaista ideologiaa Temptation Islandin kaltaisten tosi-tv-ohjelmien johdolla, joissa yllytetään himoon, haureuteen ja pettämiseen. Ensitreffit alttarilla on puolestaan ohjelma, jonka myötä käsitys perinteisestä pyhästä miehen ja naisen välisestä avioliitosta halutaan murentaa täydellisesti. Tällaisia tv-ohjelmia katsovat erityisesti nuoret, joille tällainen ajatusmaailma esitetään normaalina, hyväksyttävänä ja jopa ihailtavana. Toivottavasti ihmiset vielä jonain päivänä ymmärtävät, mikä on haavemaata ja mikä oikeaa elämää. Meillä oli aikoinaan kristillisiin arvoihin pohjautuva tv-sarja Pieni talo preerialla. Se kuvasi 1800-luvun elämää, joka oli jokapäiväistä taistelua leivästä. Siitä huolimatta elämää ja perhettä arvostettiin ihan eri tavalla. Turvauduttiin kaikessa rukoillen Jumalan puoleen ja käytiin kirkossa.  

Entä seuran haku tänä päivänä? Siinä missä aiemmin seuraa haettiin ehkä kirjeenvaihto-ilmoituksella, niin nykypäivänä esimerkiksi suuren suosion saavuttanut deittipalvelu Tinder yllyttää ennemminkin tapaamaan niin suuren määrän treffikumppaneita kuin mahdollista. Eräs ystäväni kertoi minulle oman kokemuksensa Tinderistä oltuaan siellä jonkin aikaa. Hän koki, että 95 % ihmisistä haki siellä ainoastaan seksisuhteita. Siksi Tinder on vihoviimeinen paikka hakea oikeaa ja aitoa parisuhdetta. Valitettavasti suurin osa siellä on aivan turhaa, eikä johda yhtään mihinkään. Tinder antaa ihmisille ainoastaan turhaan kuvan jostain haavemaasta, jota ei todellisuudessa ole. Ystäväni mielipide oli, että Tinder on vain satukirja eikä mitään oikeaa elämää. 

Surullista on myös nähdä OnlyFansin kaltaisten palveluiden saavuttama suuri suosio ja aiheuttama moraalinen rappio. Tässä esimerkiksi artikkeli pariskunnasta, joka hankkii valtavat kuukausitulot esittelemällä itseään riisuutuen julkisesti sekä harjoittaen eroottista toimintaa tässä palvelussa. Raamatun mukaan seksi kuuluu yksinomaan avioliittoon miehen ja naisen välille. Mutta edellä mainittu pariskunta esittelee seksin harjoittamisensa näin koko maailmalle. Tämä sosiaalisen median alusta sallii nimittäin pornografisen materiaalin näkymisen sivuillaan. Esitteletkö sinä esimerkiksi aistillisia kuvia itsestäsi Instagramissa tai muilla vastaavilla foorumeilla sekä tunnet mielihyvää, jos muut katsovat kuviasi himoiten? Jos, niin tee parannus tällaisesta nyt, kun se on vielä mahdollista. 

Jos tämänlaista moraalittomuutta on pidätelty sisällä sydämessä pidempään, se putkahtaa sieltä melko varmasti jonain päivänä esiin. Ihmiset tekevät aviorikoksia, koska se on ikään kuin sisäänrakennettu heihin. Haureus on nykyään niin yleistä, ettei ihmiset edes välitä sen seurauksista. Ihmiset eivät enää välitä mistään, mitä heille tapahtuu. Kunhan saa vain kokea nämä syntiset teot. He vetoavat siihen, kuinka elämä on lyhyt ja siitä tulee nauttia täysillä. Onneksi meidän ei tarvitse olla kuin suurin osa muista ihmisistä. Jos muut toimivat näin, niin se ei tarkoita, että sinun tarvitsisi. Sitä paitsi kyseessä ei ole edes nautinto, vaan tuhon polku. Kuningas Daavidin synti johti sekä aviorikokseen että murhaan, jonka jälkeen Jumala rankaisi häntä ankaralla kädellä. Rangaistus aviorikoksesta ja haureudesta voi siis olla ankara ja raskas taakka. Nykyihmiset eivät vain ole tästä yhtään huolissaan.

Vai ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, tulee yhdeksi ruumiiksi hänen kanssaan? Onhan sanottu: "Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi".

1. kor. 6:16

Jos siis teet aviorikoksen tai haureuden, niin totuus on, että olet silloin liittynyt tähän ihmiseen, jonka kanssa olet maannut.

Emme tietenkään voi elää elämäämme silmät peitettynä. Mutta se, mikä on mahdollista, niin nähdessämme vaikka jonkun ihmisen, joka naulitsee katseemme, niin ei ole pakko jäädä siihen tilanteeseen sen pidempään. Sen sijaan, että katsoisit tätä ihmistä toistamiseen, niin jatka kulkuasi, sinne minne olit menossa. Miksi pitäisi vilkuilla toisen tai kolmannen kerran tai jopa pidemmän ajan. ÄLÄ KATSO! Sama koskee tietysti pornon katselua. Jos sitä on katsonut niin siellä ruudulla nähdyt asiat ovat tallentuneet mieleen. Seurauksena tulee halu katsoa lisää. Silloin kannattaa kieltää tämä itseltään ja vaikka rukoilla Jumalalta, ennen toteuttamista. Tämä pidättäytyminen lihallisista himoista on ensimmäinen tärkeä askel. Ei pidä yksinkertaisesti katsoa. Se on ihan eri asia, kuin ajaa autolla ja katsoa eteensä. Kyseessä on täysin erilainen katse, kun katsoo himoiten jotain ihmistä. Tietynlainen katse aiheuttaa tietynlaisia skenaarioita, eikä tilannetta suinkaan helpota se, että mediassa tätä pyritään ennemminkin ruokkimaan.

Joten, kun näet kadulla viehättävän ihmisen kävelevän kadun toisella puolella, niin jatka kulkuasi. Älä käännä päätäsi hänen peräänsä, saati ala luoda hänestä mitään fantasioita. Älä yksinkertaisesti katso. Jokainen haureus saa alkunsa siitä, kun ihminen katsoo jotakin himoiten. Kaikkien aviorikosten sanotaan alkavan jonkin tällaisen katsomisesta. Jonkin täytyy sytyttää himo sisällä ja avainsana on silmät. Tämä on juuri se, mitä paholainen tarvitsee. Se on ovi, jota haureuden henki tarvitsee herättääkseen ihmisessä himon. Tällainen himo voi saada ihmisen tekemään typeriä päätöksiä. Niinkuin tapahtui kuningas Daavidillekun. Yksi himokas katse johti aviorikokseen, murhaan sekä vauvan kuolemaan. Raamattu ilmaisee hyvin selkeästi näistä seksuaalisen moraalittomuuden kielteisistä vaikutuksista. Kun vain tietäisimme ennakkoon sen tuskan, johon tällainen polku johtaa, niin meille saattaa tulla suurempi tahto vastustaa tällaisella polulla kulkemista.

Jos elät tällaisten viettelysten vallassa, niin muista, että voit oikein hyvin rukoilla asian puolesta. Jo Isä meidän-rukouksessa muistutetaan tästä asiasta;

äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.

Niinkuin oli Nooan päivinä...

 

Näinä aikoina kuulee hyvin paljon puhuttavan vertauskuvallisesti siitä, että elämme tänään ihan kuin elimme Nooan päivinä. Miten silloin siis elettiin? Se oli aikaa, jolloin ihmiskunta meni koko ajan huonompaan suuntaan ja pahuus maailmassa kaiken aikaa lisääntyi. Maa oli tullut täyteen väkivaltaa. Tuohon aikaan sisältyi paljon kärsimystä, turvattomuutta ja pahoinvointia. Raamatussakin sanotaan, kuinka ihmisen pahuus oli siihen aikaan suuri maanpäällä sekä ihmisten sydänten ajatukset ja taipumukset kaiken aikaa pahat. Jumala reagoi tähän tilanteeseen niin, että Hän tuli hyvin murheelliseksi katsellessaan luomaansa ihmiskuntaa. Jumala odotti aikansa, että ihmiskunta kääntyisi pois pahuudesta, mitä ei kuitenkaan koskaan tapahtunut. Niinpä Jumalalle ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin tuhota koko ihmiskunta. Yhteensä kahdeksan ihmistä pelastui, joista Jumala aloitti sitten uuden ihmiskunnan. Jumala sallii ihmisen tehdä myös vääriä valintoja, mutta Jumalan sydän murehtii pahuuden ja väkivallan vuoksi. 

Nooan tarina on todellakin kuin heijastus siitä mitä lopun aikoina tulee tapahtumaan ja mitä tässä maailmassa tällä hetkellä juuri nyt tapahtuu. Onhan maa tullut jälleen täyteen väkivaltaa ja haureutta. Jeesus kertoi meille tästä jo Raamatussa Matteuksen evankeliumin 24. luvun jakeissa 37-40. 

Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva. Silloin on kaksi miestä pellolla; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään. 

Jeesus kertoi meille tässä siitä, että viimeisinä päivinä tulee olemaan tismalleen samanlaista kuin Nooan päivinä. Ihmiset elävät elämäänsä vailla huolen häivää huomisesta. Todellakin, kun miettii tämän maailman menoa, niin ihmiset elävät elämäänsä ajattelematta ollenkaan Jumalaa tai ikuisuutta. Kuvitellaan vain elämän olevan ikuista. Tänäkin päivänä vain syödään ja juodaan (suorastaan mässäillen), ostetaan ja myydään, naidaan ja naitetaan, nautitaan menestyksestä ja suunnitellaan tulevaisuutta. Eihän tässä ole sinänsä mitään pahaa. Huolestuttavaa on kuitenkin se, kuinka ihmiset elävät tänä aikana niin maallisille asioille, että he sivuuttavat Jumalan puheen ja unohtavat koko hengellisen todellisuuden olemassaolon. Tällä hetkellä vallitseva hengellinen ilmapiiri on todella penseä, kylmä ja välinpitämätön näitä asioita kohtaan.  Näiden asioiden tilalle on tullut idän uskonnoista peräisin oleva uushenkisyys, jossa rukous on korvattu joogalla ja meditoinnilla.

Jos haluat tietää niistä asioista mitä tapahtuu näinä viimeisinä päivinä, on hyvä tuntea ja tietää Nooan tarina. Sillä kuten tuolloin, niin nytkin viimeisinä päivinä on kahdenlaisia ihmisiä; heitä, jotka pelastuvat ja heitä, jotka hukkuvat. Tätä asiaa ei voi mitenkään muuksi muuttaa. Siksi on hyvä esittää tässä kohtaa kysymys; kummassa joukossa sinä haluat olla?   

Nooan aikoina maailmassa rehotti synti ja vallitsi pahuus. Syntiä suorastaan ylistettiin ja hehkutettiin – aivan kuin tänäänkin synnin hallitessa tätä maailmaa. Myös Nooan aikoina ainoa asia mitä ihminen pystyi oikeastaan ajattelemaan, oli synti. Tämä ihan sama asia tapahtuu juuri nytkin meidän aikanamme synnin ollessa päällimmäisin asia tässä ajassa. Jos elät vanhurskaasti Jumalan mielen mukaista elämää Pyhän Hengen johtamana, niin silloin kuulut siihen ihmisjoukkoon, jotka ovat menossa arkkiin. Jos taas toimit toisin ja teet syntiä, niin tulet eksytetyksi ja vihollinen saa vallan elämässäsi. Monet kristitytkin elävät valitettavasti tänä aikana kuin jossain kuplassa ja heidän uskon elämänsä on hyvin laimeaa; saatetaan käydä tavan vuoksi kerran viikossa kirkossa ja käydään töissä, mutta ymmärtämättä miten suuressa määrin synti hallitsee tätä maailmaa.  

Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa, he ovat rehenteleviä ja pöyhkeitä, he herjaavat ja ovat vanhemmilleen tottelemattomia. He ovat kiittämättömiä, jumalattomia, rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelevia, väkivaltaisia ja raakoja, kaiken hyvän vihollisia, petollisia, häikäilemättömiä ja järjettömiä. He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa, he ovat ulkonaisesti hurskaita mutta kieltävät uskon voiman. Karta sellaisia! (2. Timoteus 3:1-5) 

Ihmiset elävät siis elämäänsä piittaamatta hengellisyydestä tuon taivaallista. He ovat kiinnittäneet sydämensä ja huomionsa kaikkeen mahdolliseen muuhun, mitä tämä maailma tarjoaa. Televisio ja internet tarjoavat meille kaikenlaista viihdykettä, mikä koukuttaa ja minkä myötä voi laittaa aivot narikkaan; on loputon määrä tosi-tv:tä tai stand-up-komiikkaa. Isosti toteutettuja kulttuuri- ja viihdetapahtumia. Netflixin kaltaiset suoratoistopalvelut tarjoavat lukemattoman määrän tv-sarjoja muun muassa sarjamurhaajista tai muista rikollisista, joissa heistä on tehty kuin ihailtavia sankareita. Somettaminen ja jatkuva uutisvirran selaus koukuttaa. On myös monenlaisia tubettajia, joiden seuraaminen voi koukuttaa niin, että se saa vangittua ihmisten ajatukset. Heidän huomionsa kiinnitettyy kaikkeen muuhun mahdolliseen niin, ettei hengellisille asioille jää vuorokaudessa sekuntiakaan. Tämä on juuri se, mitä paholainen haluaakin.  

Nooa rukoili aikoinaan paljon sen puolesta, että ihmiset tekisivät parannuksen. Jumala antoi myös runsaasti aikaa parannuksen teolle – peräti 120 vuotta. Siitä huolimatta ihmiset pilkkasivat ja laskivat leikkiä Nooan kustannuksella, joka kasasi hartaudella arkkiaan. Ihmiset pitivät Nooaa höyrähtäneenä kahjona ja fanaatikkona, joka halusi vain pelotella. Tätä voi verrata siihen, kuinka täydellisesti ihmiset nykyaikana kieltävät evankeliumin pelastussanoman. On onneksi vielä jonkin verran ihmisiä ympäri maailmaa, jotka rukoilevat ja saarnaavat ääneen sen puolesta, että nyt tulisi tehdä parannus, kun se on mahdollinen ennen Jumalan tuomion tulemista maan päälle. Jumala on lähettänyt ihmisiä tänne tätä tehtävää varten, jotka kokevat tärkeäksi kertoa tästä televisiossa, radiossa, netissä tai sosiaalisessa mediassa. YouTubesta löytyy esimerkiksi valtavasti hyviä saarnoja ja erinomaisia puheita parannuksenteosta. Itse suosittelen etenkin One Way Missionin puheita. 

On kulunut yli 2000 vuotta siitä, kun Jeesus lähetettiin taivaaseen. Ihmiskunnalla on ollut näin pitkään aikaa tehdä parannus. Jumala oli niin Nooan päivinä kuin nytkin hyvin kärsivällinen ja pitkämielinen. Hän haluaisi kaikkien tulevan pelastukseen. Silti monet pilkkaavat Jumalaa kaiken aikaa, mutta jopa heillä olisi vielä mahdollisuus anteeksiannon kokemiseen. Jos joku tosissaan ja sydämestään pyytää anteeksiantoa, hän voi sen saada, sillä Jumala antaa anteeksi jopa murhaajille, avionrikkojille, valehtelijoille tai varkaille. 

Joka päivä, kun aamulla heräämme, olisi meillä uusi mahdollisuus ottaa Jumalan varoitukset tosissaan. Joka päivä on uusi mahdollisuus tehdä parannus. Mutta niin kuin oli Nooan päivinä, niin ihmiset eivät tunnu piittaavan pelastuksesta. Sen sijaan he käyttävät aikansa kaikkeen muuhun. He käyvät esimerkiksi ahkerasti kuntosalilla, sillä onhan fitness tämän päivän juttu. Ei sillä, että omasta kunnosta huolehtiminen olisi huono asia. Monilla ihmisillä on kuitenkin sitäkin suurempi tarve rakentaa fyysistä vartaloaan näyttääkseen hyviltä ulospäin ja esitelläkseen lihaksikkaita ja viimeisen päälle trimattuja runsaalla määrällä tatuointeja päällystettyjä vartaloitaan. Kuinkahan monen heistä päässä edes liikahtaa ajatustakaan Jumalalle, saati Ristin miehelle? Ihmiset menevät aamuisin töihin eikä heidän päähänsä mahdu ajatustakaan pelastuksesta tai siitä ovatko he ylipäätään pelastuneita. Suurin osa luulee olevansa pelastuneita, vaikka eivät sitä todellisuudessa ole. Jumalasta on haluttu tehdä joku kaiken salliva rakastava "iskä" ja Hänen pojastaan Jeesuksesta joku "Jesse", joka on kaikkien frendi. Halutaan uskoa, ettei heidän rakastava jumalansa tai heidän jeesuksensa tuomitse ketään saati heitä ketään helvettiin. Raamatussa sanotaan kuitenkin selkeästi, että Jumala, joka kylläkin on rakkaus, tulee myös tuomitsemaan jokaisen ihmisen tämän tekojen mukaan.

Ihmisille on määrätty, että heidän on kerran kuoltava ja sen jälkeen tulee tuomio. (Hepr. 9:27) 

Nyt olisi tärkeää kuulostella herkällä korvalla omaa elämäänsä, onko oma elämäntapa oikea. Olenko kiinnittänyt sydämeni liikaa yksinomaan tähän maailmaan. Raamattu opettaa esimerkiksi toistuvasti, että meidän tulisi antaa anteeksi ja pyrkiä rakastamaan jopa vihamiehiämme. Nyt olisi oikeasti tärkeää irrottaa katseensa yksinomaan tästä maailmasta, sillä tätä ei tule kestämään ikuisesti. Tuomio tulee meidän kaikkien osaksi. Haluatko olla se tavallinen normaalia elämää elävä ihminen, kuten ihmiset Nooan sukupolvessa? Meille on annettu viime vuosina jo hyvin paljon merkkejä lopun ajoista, joita tulisi seurata tarkasti. Ei voi siis sanoa, etteikö meille olisi kerrottu näistä tapahtumista ennakkoon, mitä tapahtuu lopun aikoina ja on jo tapahtunut. Suurin osa ihmisistä ei vain piittaa näistä varoituksista pätkääkään saati kuuntele varoituksia. Juuri näin oli Nooan päivinäkin. 

Siitä lähtien Jeesus rupesi saarnaamaan ja sanomaan: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle. (Matt. 4:17) 

Ihmisten olisi korkea aika tehdä päätös. Nooan aikoina ihmiset tekivät päätöksensä, jonka seurauksena kahdeksan ihmistä pelastui ja loput valitsivat toisin. Vain kahdeksan ihmistä meni arkkiin eikä kukaan ulkopuolinen päässyt sinne enää siinä vaiheessa, kun vedenpaisumus oli alkanut. Kukaan ihminen Nooan perheen ulkopuolelta ei valinnut pelastusta, joten Jumala sulki arkin ovet. Varoitukset loppuivat eikä aikaa parannuksen tekemiselle enää ollut. 

Meilläkin on ollut hyvin aikaa ja on edelleen vielä jonkin verran tehdä päätös, missä me haluamme viettää ikuisuutemme. Arkin ulkopuolella vai sen sisällä? Haluatko pelastua vai tuhoutua? Kultaista keskitietä tämän asian suhteen ei valitettavasti ole. Jos valintaa ei tee, on toisena vaihtoehtona valitettavasti ainoastaan helvetti. Valinta on jokaisen tehtävä. Ei kannata ajatella niin, että teen sen vaikka huomenna tai minulla on kyllä aikaa tehdä se joskus myöhemmin, vaikka sitten kun olen jo vanha. Sillä huomista ei ole meille luvattu. 

Jeesus on se tie, jonka kautta voit astua sisään arkkiin nyt. Jeesus on pelastuslautta, johon Jumala kehottaa nyt takertumaan. Se päivä nimittäin tulee, että ovi sulkeutuu jälleen eikä ole enää mahdollista kääntyä Kristuksen puoleen. Sen jälkeen on myöhäistä eikä kukaan ihminen voi avata ovea enää. Silloin jälleen ne ihmiset vaikeroivat, jotka jäivät arkin ulkopuolelle. Se päivä tulee ja ihmiset toivovat, että kunpa he olisivat herkemmällä korvalla kuunnelleet varoituksia. Siksi uskovaisten tehtävä on pitää evankeliumia esillä ja elää muutenkin kaikin tavoin elämää, joka kirkastaa Jumalaa. 

Ei siis ollenkaan ihme, että tätä vertausta Nooan päiviin käytetään tänä päivänä todella paljon, koska tilanne on niin vastaava meidän aikana – joskaan vedenpaisumusta Jumala ei ole luvannut samalla tavalla kuin Nooan aikoina, mutta Poikansa tulemuksen Hän on meille luvannut. Siinä on suurin voittomme meille, jotka uskomme! Etkö sinäkin haluaisi mukaan tähän joukkoon? Ja miten se sitten tapahtuu? Aloita lukemalla pelastusrukous. Niin helppoa se on. 

Katso, minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan. (Ilmestyskirja 22:12) 

Jeesus seisoo yhä ovellamme ja kolkuttaa. Hän toivoo, että avaisimme sydämemme ja antaisimme elämämme hänelle. Yksin Hän voi meidät pelastaa.  Sillä paratiisiin on vain yksi tie. ”Jeesus sanoi hänelle: ’Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani’” (Joh. 14:6). ”Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman” (Ap. t. 4:12). Se nimi on Jeesus Kristus, Nasaretilainen.

 

Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani. (Ilmestyskirja 3:20)

Kuningataräidin usko

 

Yksi aikakausi päättyi 8. syyskuuta 2022, kun kuningatar Elisabet II kuoli. Buckinghamin palatsi tiedotti tapahtumasta ja kertoi kuningattaren kuolleen rauhallisesti tuona syyskuisena iltapäivänä. 

Kuningatar Elisabet tunnettiin ensisijaisesti hänen velvollisuudestaan ja kuuliaisesta palvelutehtävästään. Hän oli Englannin kirkon pää, mutta hänellä oli myös oma aito kristillinen usko. Usko näkyi monin tavoin hänen sanoissaan ja teoissaan läpi koko hänen elämänsä ja valtakautensa ajan. Hänen uskonsa oli ilmeinen jo ennen kuin hänet kruunattiin. 

'"Rukoilkaa puolestani... että Jumala antaisi minulle viisautta ja voimaa toteuttamaan juhlalliset lupaukseni, jotka annan, ja että voisin palvella Häntä ja sinua uskollisesti kaikkina elämäni päivinä." 

Tämä oli kuningatar Elisabet II:n rukouspyyntö hänen ensimmäisessä joululähetyksessään vuonna 1952. Hänen isänsä, kuningas George VI, oli kuollut 6. helmikuuta 1952. Hänet kruunattiin kuningattareksi 18 kuukautta myöhemmin 2. kesäkuuta 1953 Westminster Abbeyssa Lontoossa. 

Joulupuheissaan Elisabetilla oli tapana todistaa aina sydäntä särkevästi. Hän kirjoitti nämä puheensa aina itse. Niissä hän viittasi usein Jeesukseen Kristukseen, kristinuskon perustajaan, jonka syntymää jouluna juhlitaan. Virallisen roolinsa ohella Englannin kirkon päämiehenä kuningatar ilmaisi aina henkilökohtaisen uskonsa Jeesukseen Kristukseen. Esimerkiksi joulupuheessaan vuonna 2020 hän sanoi näin: 

"Minulle Kristuksen opetukset ja oma henkilökohtainen vastuuni Jumalan edessä tarjoavat puitteet, joissa yritän johtaa elämääni." 

Palvelemisen teema kulki läpi kuningattaren kruunaamisen kuin hänen pitkän hallituskauden aikana, jolloin häntä inspiroi aina Jeesuksen Kristuksen uhrielämä, joka sanoi itsestään: "hän ei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan". 

 Vuonna 2008 kuningatar korosti puheessaan sitä, että aito inhimillinen onnellisuus ja tyytyväisyys piilevät enemmän antamisessa kuin saamisessa: 

 "Toivon, että, kuten minä, saat lohdutusta Jeesuksen Nasaretilaisen esimerkistä, joka onnistui usein suurten vastoinkäymisten olosuhteissa elämään ulospäin suuntautuvaa, epäitsekästä ja uhrautuvaa elämää…"

Raamatun vertaus, johon kuningatar viittaa, korostaa useimmiten tätä palveluteemaa. Neljässä joululähetyksessään hän puhui vertauksesta, jonka Jeesus kertoi laupiaasta samarialaisesta. Esimerkiksi vuonna 1985 kuningatar sanoi tarinan muistuttavan meitä velvollisuudestamme naapuriamme kohtaan; 

”Meidän tulee yrittää noudattaa Kristuksen selkeää ohjetta tuon tarinan lopussa: "Mene ja tee sinä samoin". 

Vuonna 1989 hänen viittauksensa tarinaan heijastelee hänen aviomiehensä, Edinburghin herttuan vaikutusta, joka jakoi käytännöllisen kristillisen uskonsa ja velvollisuudentuntonsa. Hän sanoi: 

'"Monet teistä ovat kuulleet kertomuksen laupiaasta samarialaisesta ja siitä, kuinka Kristus vastasi kysymykseen "kuka on lähimmäiseni?". 

”Jeesus kertoi matkustajasta, joka ryöstettiin ja jätettiin loukkaantuneena tien varteen, jossa useat tärkeät ihmiset näkivät hänet, ja meni ohi pysähtymättä auttamaan. Hänen naapurinsa oli mies, joka pysähtyi, välitti hänestä ja varmisti, että hänestä pidettiin hyvää huolta ennen kuin hän jatkoi omaa matkaansa. 

”Ei ole kovin vaikeaa soveltaa tätä tarinaa omaan aikaan ja selvittää, että naapurimme ovat ystäviämme tai täysin tuntemattomia, jotka tarvitsevat auttavaa kättä. Luuletko, että he voivat olla myös joitain eläviä lajeja, joita pilaantuneet joet uhkaavat, tai joitain lapsia sellaisissa paikoissa, kuten Etiopiassa ja Sudanissa, joilla ei ole tarpeeksi syötävää? Olisi hienoa ajatella, että 1900-luvun viimeisinä vuosina Kristuksen sanoma lähimmäisten rakastamisesta niin kuin itseämme voitaisiin vihdoinkin ottaa huomioon.”

Vuonna 2004 Elisabet palasi jälleen samaan vertaukseen sekä viimeksi vuoden 2020 lähetyksessään jouluaattona Windsorin linnasta, jossa hän oli eristäytyneenä prinssi Philipin kanssa Covid-19-pandemian vuoksi. Silloin hän sanoi: 

"Olemme edelleen inspiroituneita vieraiden ystävällisyydestä ja lohdusta, että jopa pimeimpinä öinä on toivoa uudessa aamunkoitteessa. Jeesus käsitteli tätä vertauksella laupiaasta samarialaisesta. Miehen, joka on ryöstetty ja jätetty tienvarteen, pelastaa joku, joka ei jaa hänen uskontoaan tai kulttuuriaan. Tämä ihana ystävällisyyden tarina on yhtä ajankohtainen tänäkin päivänä. Laupiaat samarialaiset ovat ilmaantuneet kaikkialle yhteiskuntaan, jotka osoittavat välittämistä ja kunnioitusta kaikkia kohtaan sukupuolesta, rodusta tai taustasta riippumatta, muistuttaen meitä siitä, että jokainen meistä on erityinen ja tasa-arvoinen Jumalan silmissä.” 

Edesmennyt evankelista Billy Graham on kertonut omaelämäkerrassaan ystävyydestään kuningatar Elisabetin kanssa. Grahamin mukaan kuningatar ei voinut asemansa vuoksi tukea häntä virallisesti. Graham teki kuitenkin jatkuvasti yksityisvierailuita kuningattaren luo. 

Billy Graham ja Elisabet

Vain tunteja Elisabetin kuoleman jälkeen nähtiin niin Buckinghamin palatsin kuin Windsorin linnan yllä jotain ihmeellistä. Sinne heijastui kolme sateenkaarta, joista kaksinkertainen kaari oli levittäytyneenä Buckinghamin palatsin ylle. Ihmiset kuvailivat tuon tapauksen olleen jotain ainutlaatuista. Jumala todisti tällä tavalla hänen liitostaan lähettämällä sateenkaaret. Elisabet oli nimittäin pyytänyt kruunajaisissaan 70 vuotta sitten, että hänet voideltaisiin Raamatun kuninkaiden mukaisesti öljysarvella. Voitelurituaali oli yksityinen hetki, jota kunnioitettiin niin, että paikalla olleet ritarit kääntyivät pois ja televisiokamerat pysyivät suljettuina. Tämä oli kuitenkin totta ja hiljattain tästä julkaistiin myös lehdessä kuva.  

Kun kuningattaren arkkua tuotiin maanantaina 12. syyskuuta ulos Holyroodin palatsista ja sitä lähdettiin viemään kohti St. Gilesin katedraalia, todisti Jumala koko kansalle häikäisevällä valollaan. Aivan yhtäkkiä sinä harmaana päivänä taivaasta laskeutui yksittäinen kirkas valonsäde suoraan autoon ja arkun päälle. Sillä hetkellä kadulla tuhannet ihmiset todistivat tätä hetkeä. Tämä oli valtava todistus, joka näkyi televisiossa, lehdissä ja kaikissa tiedotusvälineissä – jopa Suomessa Iltalehti tästä uutisoi. Tämä oli todistus, jota kukaan ei voi kumota – siitäkään huolimatta, että epäuskoiset ihmiset yrittivät sepittää kaiken olevan sattumaa tai kuvan olevan joku väärennös, joka olisi syntynyt kameran linssin heijastumilla. Entä ne tuhannet ihmiset, jotka näkivät tämän ilman kameroitakin? Selitykset ovat turhia. Jumala halusi ilmiselvästi näyttää kaikille, että Hänen uskollinen palvelijansa Elisabet oli saapunut kotiin.   

Tuhannet ihmiset Lontoossa jonottivat jättääkseen jäähyväiset Elisabetille ja kävivät tekemässä kunnianosoituksensa arkulla. Kuningattaren arkulle oli pisimmillään 8 kilometrin mittainen jono ja kohteeseen pääsy saattoi kestää 11 tuntia. Tämä tuntuu tietysti jo ihmispalvonnalta. Elisabet ei ollut tietenkään mikään yli-ihminen, vaan tavallinen kuolevainen ja syntinen, kuten me muutkin.  

Kuningataräidin hautajaisista muodostui maailmanhistorian katsotuimmat hautajaiset. Elisabet oli valinnut huolellisesti itse kaikki Raamatun jakeet, jotka hänen hautajaistensa yhteydessä luettiin. Niistä lähes kaikki koskivat ylöstempausta. Siitä kerrotaan Johanneksen evankeliumin 14. luvussa, joka oli hautajaisissa esillä. Tässä luvussa Jeesus sanoo, ettei meidän tarvitse olla huolissamme, vaan Hän kehottaa meitä uskomaan Jumalaan ja Häneen. Hän kertoo menevänsä valmistamaan meille sijaa ja lupaa tulla takaisin noutamaan meidätkin luokseen, jotta saisimme olla siellä missä Hän on. Samoin hautajaisissa kuultiin otteita 1. korinttilaiskirjeen 15. luvussa, jossa puhutaan vanhurskaitten ylösnousemuksesta. Nämä sanat meille halusi välittää muistutuksena kuningatar, joka tunnusti uskonsa Herraansa Jeesukseen. 

Voisikohan Elisabetin näkyvä palvelutehtävä saada meidätkin osaltamme miettimään asettumista esimerkiksi laupiaan samarialaisen rooliin, jollaisia tarvitaan tänä aikana enemmän kuin koskaan. Entä olisiko yhtä lailla tärkeää pitää osaltamme evankeliumia esillä eikä olla vain hiljaa maailman ehdoilla? Yhtä lailla voisi miettiä sitä, mitä me itse jätämme jälkeen itsestämme esimerkiksi omaisillemme ja ystävillemme? Itse toivon ainakin heidän muistavan minut aviomiehenä, poikana, kummisetänä ja ystävänä, joka uskoi Jumalaan ja kulki lähellä Jeesusta.

Norjalaisen naisen näky vuodelta 1968 oli todellinen

 

90-vuotias norjalaisnainen sai voimakkaan näyn vuonna 1968. Sen kirjasi ylös Emanuel Minos. Harkinnan jälkeen hän ei pitänyt soveliaana julkaista näkyä sen radikaalin sisällön vuoksi. Olosuhteet olivat aivan liian erilaiset siihen aikaan ja asia unohtui 25 vuodeksi. 

Sittemmin Emanuel Minos löysi kellastuneen paperin, johon oli kirjoittanut ylös näyn ja pelästyi lukiessaan mitä nainen oli nähnyt. Tästä eteenpäin näky on julkaistu useissa yhteyksissä samoin kuin otan sen nyt itsekin blogini aiheeksi.

Tässä tämä 90-vuotiaan naisen näky vuodelta 1968:

”Minä sain nähdä maailman karttana. Minä näin Euroopan – maasta maahan. Näin Skandinavian ja Norjan. Minä näin asioita, joita tulee tapahtumaan juuri ennen Jeesuksen paluuta, juuri ennen kuin suuri onnettomuus purkautuu ihmisten päälle. Onnettomuus, jonka vertaista emme koskaan ole kokeneet ja nähneet. Aivan ennen Jeesuksen paluuta ja koettelemusten alkua koemme liennytyksen ajan, jollaista ei koskaan ennen ole ollut. Tulee rauha ja tämä rauha kestää pitkään. Tänä rauhanaikana tapahtuu sotavarustusten supistamista monissa maissa, myös Norjassa. Kolmas maailmansota syttyy tavalla, jota kukaan ei ole odottanut ja odottamattomalta suunnalta, ja me olemme yhtä valmistautumattomia kuin olimme 9. huhtikuuta 1940.

Minä näin kristittyjen keskuuteen tulevan vertaansa vailla olevan välinpitämättömyyden, lankeemuksen tosi ja elävästä kristillisyydestä. Aikana ennen Jeesuksen paluuta kristityt eivät tule olemaan avoimia tutkistelevalle julistukselle. He eivät tule kuuntelemaan synnistä ja armosta, laista ja evankeliumista, katumuksesta ja parannuksesta. Tilalle tulee toista laatua oleva julistus, jonkinlainen onnellisuutta tavoitteleva kristillisyys. Pitää menestyä ja päästä eteenpäin. Kyseessä ovat aineelliset asiat tavalla, mitä Jumala ei koskaan ole luvannut. Kirkot, vapaakirkot ja rukoushuoneet tyhjenevät yhä enemmän. Ristin ottamisen ja Jeesuksen seuraamisen julistuksen sijalle tulee viihde, taide ja kulttuuri sinne, missä pitäisi olla herätys, hätä ja parannuskokouksia. Tämä tulee tapahtumaan suuressa määrin juuri ennen Jeesuksen toista tulemista ja onnettomuus murtautuu päällemme.

Norjaa kohtaa vertaansa vailla oleva moraalin hajoaminen. Ihmiset tulevat elämään niin kuin naimisissa olevat olematta naimisissa. Yhteen muuttaminen ennen avioliittoa lisääntyy suuressa määrin. Tämä tapa tulee hiipimään kristillisiin seurakuntiin ja tätä ei vastusteta aktiivisesti. Myös synti luontoa vastaan suvaitaan. Aivan ennen Jeesuksen paluuta näytetään TV-ohjelmia, joita emme ole koskaan ennen nähneet. TV tulee täyttymään niin hirvittävästä väkivallasta, että se opettaa kansaa murhaamaan ja tekemään lopun toisistaan. Kaduilla kävelemisestä tulee turvatonta. Kansa tulee omaksumaan sen, mitä he näkevät, eikä silloin tule olemaan vain yhtä vaihtoehtoa televisiossa, vaan tarjonta tulee olemaan laaja. Televisio tulee toimimaan juuri niin kuin radio. Voimme ruuvata ohjelmasta ohjelmaan, jotka tulevat olemaan täynnä väkivaltaa, ja kansa pitää tätä viihteenään. Pahimmat ajateltavat murha- ja väkivaltakäsikirjoitukset lavastetaan näytettäväksi ja tämä leviää yhteiskuntaan.

Sukupuoliyhdyntäkohtauksia tullaan näyttämään. Kaikista intiimimmät asiat, jotka kuuluvat avioliittoon, näytetään ruudussa. Tämä tulee tapahtumaan ja sinä tulet näkemään sen toteutumisen. Ne lait, jotka meillä nyt on, tullaan rikkomaan ja kaikista epäsiveellisintä tullaan näyttämään silmiemme edessä.

Kansaa köyhistä maista virtaa Eurooppaan. He tulevat myös Skandinaviaan ja Norjaan. Kansa ei pidä siitä, että he ovat täällä ja tulevat olemaan kovia heitä kohtaan. Heitä tullaan kohtelemaan yhä enemmän kuin juutalaisia ennen sotaa. Silloin meidän syntimme mitta on täyttynyt. Tämä tapahtuu aivan ennen Jeesuksen paluuta – ja ennen kuin kolmas maailmansota syttyy.

Siitä tulee lyhyt sota. Kaikki, mitä olen sodasta kokenut, on vain lastenleikkiä verrattuna tähän. Se alkaa tavallisena sotana, mutta se tulee leviämään ja se päättyy atomipommeihin. Ilma tulee saastumaan niin, ettei sitä voi hengittää, ja tämä kohtaa monta maanosaa. Amerikka, Japani, Australia – rikkaat maat. Vesi tulee pilaantumaan. Emme voi viljellä maata siellä. He, jotka ovat jäljellä rikkaissa maissa yrittävät paeta köyhimpiin maihin, jotka eivät ole vahingoittuneet. Siellä heitä kohdellaan niin kuin me kohtelemme heitä täällä, eivätkä ole halukkaita ottamaan meitä vastaan.

Minä olen iloinen siitä, etten tarvitse kokea tätä, mutta kun aika lähestyy, sinun on rohkaistava itsesi ja matkustettava ympäri ja varoitettava ja kerrottava kansalle mitä minä olen nähnyt.”

Kun peilaa tätä norjalaisnaisen näkyä 54 vuotta myöhemmin, ei voi kuin hätkähtäen todeta, miten todeksi se on muuttunut tänään.  Viihde, taide ja kulttuuri ovat todellakin tulleet sinne, missä pitäisi olla suuria herätyskokouksia. Näiden tapahtumien pitopaikkoina en tarkoita tietenkään yksinomaan kirkkoja. Suurimmilla areenoilla kuten stadioneilla ei nähdä enää julistajia julistamassa Jumalan Sanaa. Sen sijaan suuret pop ja rockfestivaalitapahtumat ovat vallanneet ihmisten huomion ja sydämet. Näissä tapahtumissa vilisee kyllä uskonnollista tematiikkaa ja elementtejä, mutta niissä ei palvota Jumalaa, vaan yleisön edessä esiintyvää bändiä tai artistia. Tällä hetkellä syksyn pimenevissä illoissa mainostetaan jo esimerkiksi näyttävästi loppuvuoden Raskasta joulua-konsertteja, jossa hevirokkarit karjuvat Jeesuksen nimeä. Tämän ovat metallimusiikkia rakastavat suomalaiset ottaneet riemuiten vastaan.

Viihteestä on muodostunut epäjumala, joka on mennyt vastenmielisyydessään liian pitkälle. Ennen kirkossa käytiin palvomassa Jumalaa ja kuulemassa Sanaa. Nyt jopa kirkoissa palvotaan artisteja ja bändejä, jotka ovat tulleet sinne kaikkea muuta kuin kunnioittamaan Jumalaa. Jumalattomilla on ympäri vuoden ja etenkin jouluisin tapana kerääntyä esiintymään kirkkoon esittämään omaa maallista ohjelmistoaan. Kirkot täyttyvät ja seurakunnassakin saatetaan iloita siitä, kuinka saatiin kerrankin kirkko täyttymään ääriään myöten ihmisistä. Mutta mitä merkitystä on saada ihmiset kirkon seinien sisälle palvomaan vain ihailemaansa artistia tai bändiä? Missä on Pyhän Hengen voima? En tarkoita, etteikö kirkossa saisi olla myös iloa ja riemua – sitähän esimerkiksi amerikkalaiset tummaihoisten jumalanpalvelukset ovat tulvillaan. Kyse on kuitenkin aina Herran huoneesta. Se, mitä siellä tehdään, tulee tapahtua Hänen kunniakseen.

Muistan lapsuudestani Jyväskylän kirkkopuistossa sijaitsevan Kaupunginkirkon. Se oli paikka, jonne mummolla oli tapana viedä minut ollessani lapsi. Tilanne oli oikeastaan kuin riparilaulusta Kirkossa, sillä leikkien keskeltä hiljentyminen tunniksi kirkossa oli pienelle pojalle hieman vaikeaa. Pappi saarnasi silloin kuitenkin tässä kirkossa palavasti ja mummo kyynelehti vieressäni papin kuvatessa yksityiskohtaisesti Kristuksen kärsimyksiä. Silti siitä kaikesta jäi sellainen hyvä ja rauhallinen olo, kuinka siinä on tärkeä pelastussanoma taustalla. Tätä mummokin minulle painotti, joten tiedostin sen jo lapsena. Viime aikoina olen kuitenkin saanut seurata hyvin hämmentyneenä asioita, mitä tämän samaisen kirkon seinien sisällä tänä päivänä harjoitetaan; muun muassa salsamessuja, sateenkaarimessuja, valoefektjejä sekä vierailevia hevibändejä. Ihmisten mieltymyksistä kertoo paljon se, kun tätä 140-vuotiasta Kaupunginkirkkoa on alettu juuri peruskorjata, niin Jyväskylän seurakunta järjesti verkossa avoimen kyselyn, millaisia ideoita ihmisillä olisi kirkon kehittämiseksi. Ja mitä ihmiset sitten kyselyn perusteella toivoivat. Useissa palautteissa sinne toivottiin runsaasti kukkia ja jopa kokonaista viherseinää viihtyvyyden lisäämiseksi. Yksi kannatusta saaneista toivomuksista oli koko Kirkkopuiston lisävalaistus, että valojen avulla voitaisiin luoda heijastuskuvia kirkon seiniin. Näinhän tapahtuikin Valon Kaupunki -tapahtuman hengessä jo syksyllä 2021, jolloin Kaupunginkirkon etuseinään heijastettiin paholaismaiset kasvot. Tätä perusteltiin sillä, että Kirkko on ollut perinteisesti taiteiden suojelija ja tässä olisi tapa suuntautua kirkon seinien sisältä ulkomaailmaan.

Daniel Besnyõn Ether-teokseen kuuluvat ihmiskasvot Kaupunginkirkon seinään heijastettuna Valon kaupunki -tapahtumassa 2021.

Hämmentävältä ihmisten palautteissa tuntuu mielestäni se, että ennen kaikkea he toivoivat kirkkoon musiikkia laidasta laitaan: heviä, bändejä, gospelia, klassista, barokkia, salsaa, perinteisiä virsiä unohtamatta. Yhtään palautetta ei ainakaan mainittu, jossa joku olisi toivonut kuulevansa kirkossa elävää sanaa. Lisäksi vain muutaman kilometrin päässä Kaupunginkirkosta olevassa Kuokkalan kirkossa alettiin noin vuosi sitten tarjota mahdollisuutta hiljaisuuden joogaan sekä meditaatioon. Kevättalvella 2022 aiheesta virisikin vilkas keskustelu Jyväskylän seurakunnassa. Kirkkovaltuustossa tehtiin tuolloin 11 luottamushenkilön allekirjoittama aloite, jossa seurakuntaa pyydettiin tarkistamaan, onko Kuokkalan kirkossa syksystä 2021 saakka harjoitettu Hiljaisuuden jooga linjassa seurakunnan strategian kanssa. Aiheesta kirjoitettiin seuraavasti tämän vuoden kevättalvella Lehteri-lehdessä. Lohdullista on tietysti huomata, että kristillisen joogan tarjoaminen kirkossa herättää sentään vielä joissakin ihmisissä kritisoimisen aihetta.   

Se, mitä Suomen kirkon seinien sisällä tapahtuu, voi tosin tuntua vielä kesyltä verrattuna siihen, mitä samanaikaisesti tapahtuu muun muassa Norjassa, Saksassa tai Englannissa. Sain kuulla esimerkiksi norjalaiselta ystävältäni, kuinka Oslon yliopiston hiljattain ilmestyneessä Universitas-nimisessä opiskelijalehdessä kirjoitettiin ylistävään sävyyn kirkossa järjestetyistä drag-juhlista – ja vielä kirkon toimesta. Jos tällaisessa ei mennä jo liian pitkälle, niin missä sitten? Hirvittää ajatellakin, mitä seuraavaksi keksitään?

Kyllä, tämä tapahtuu todellakin syksyllä 2022 norjalaisessa kirkossa

Valitettavasti tästä drag-taiteilijoiden ilmiöstä on jo jonkinlaisia merkkejä ilmassa Suomessakin, joskaan ei tiettävästi vielä kirkoissa. Drag-artistien lapsille vetämät satutuokiot nousivat puheenaiheeksi kesällä 2022, kun joukko mielenosoittajia yritti estää keskuskirjasto Oodissa drag-taiteilijoiden vetämän lapsille järjestetyn satuhetken. Huolensa aiheesta ilmaisi myös kansanedustaja Päivi Räsänen, joka sai tästä tietysti osakseen suurta julkista paheksuntaa tunnetulta drag-taitelijalta nimeltä Cristal Snow.  

Entä Frankfurtissa Kentuckyssa järjestettävä kirkon sponsoroima LGBTQ-pride tapahtuma, jonka järjestävä taho sanoo virkistävän lasten aktiviteetteja sekä drag-show'ta. Tapahtumassa lapsetkin saavat pyörähdellä lavalla drag-kuningatarten esiintyessä. Tätä syksyllä 2022 järjestettyä tapahtumaa oli tukemassa kolme eri kirkkoa. 

Englannissa on puolestaan yhdistetty paininäytökset osaksi kirkonmenoja sekä kastamista. Jälleen yksi keino saada ihmiset kirkkoon esittämällä siellä jotain sellaista, minkä parissa he varmasti viihtyvät tarvitsematta kuunnella ikäviä parannussaarnoja. Tapahtumassa esiintyvä Gareth sanoo ajatuksen painikirkon perustamisesta olevan todellisuuden yläpuolella. Hän sanoo kirkon voivan olla mitä vain sen tarvitsee olla, kunhan se vain on yleisölle sopiva. Ihmiset palaavat kuulemma kirkosta kotiin henkisesti ravittuina tuntien itsensä erinomaiseksi ja olonsa eläväksi. Voiko saatana enää suurempaa valhetta keksiä? 

Englantilainen kirkko on keksinyt yhdistää jumalanpalveluksen ja painin

Kuvassa aseksuaaliksi tunnustautuva sateenkaariviittaan pukeutuva Cris kertoo LGBTQ-painihahmonsa inspiroivan kannustajiaan heiluttamaan sateenkaarilippuja hänen näytöksensä ajan. 

Jos tästä kaikesta voi jotain todeta, niin blogin aiheena oleva norjalaisnaisen näky 54 vuoden takaa on ollut kaikessa karuudessaan hyvin aito ja puhdas sekä suurelta osin jo toteutunut. Siksi ei ole syytä epäillä, etteikö siitä toteutuisi loputkin. Oman erillisen lukunsa voisi kirjoittaa yhtä lailla koko ajan lähempänä olevista sodista tai siitä väkivallan ja seksin määrästä, mitä silmillemme näinä päivinä pakkosyötetään. Pääpointti tässä kirjoituksessani on selkeyttää, kuinka viihde, taide ja kulttuuri todellakin ovat tulleet sekä vallanneet ne paikat, missä tulisi kuulla parannuksen tekemisestä Raamatun Sanan kautta. Sellaista raitista ja tervettä saarnaamista ei haluta enää kuulla, koska sitä pidetään loukkaavana. Tämä maailma ei valitettavasti kestä kuulla Jeesuksen nimeä. Sen sijaan halutaan kuulla mieltä hiveleviä lempeitä sanoja, jollainen ruokkii ja kannustaa ihmisessä olevaa lihallisuutta. Korostetaan ikään kuin ihan väärällä tavalla armon merkitystä jonain ylenpalttisen ihanana asiana, jonka avulla voi saada päivittäisen armahduksen ihan kaikesta. Tehdään helpoksi todeta meidän kaikkien olevan kyllä syntisiä, mutta mitään asialle ei tarvitse tehdä. Armon avulla tehdään sallittavaksi pysyä synnissä ja jatkaa entistä elämäntapaa ilman minkäänlaista parannuksen tekoa. Niinkuin vanha norjalaisnainen näyssään kuvasi, tämä aika pitää yllä valheellista täynnä pelastusiloa olevaa onnellista kristillisyyttä, jossa pitää menestyä ja mennä eteenpäin.  Sen mukaan ei tarvita mitään uskoontuloa eikä mitään Jumalaa tarvita saati parannusta tarvitse tehdä, koska taivaaseen mennään muutenkin, että heilahtaa. Kehotetaan uskomaan unelmiimme sekä kurkottamaan tähtiä, mistä niiden luvataan olevan saavutettavissa. Jumala toimikoon korkeintaan jonain pehmoleluna, johon puristautua sitten, jos tuntuu oikein pahalta. 

Me asumme tällä hetkellä kuin Sodomassa ja Gomorrassa. Siinä missä kirkko oli joskus ennen muinoin pelastuslaiva, niin nyt siitä on tullut viihdelaiva. Hyvä ystäväni kertoi minulle, kuinka hänen äitinsä oli laulanut aikoinaan; Tuskin yksi, tuskin yksi sadastatuhannest pääsee taivaan portista sisään. Meidän pitäisi pysyä tänä aikana erityisen valppaana ja valvoa sekä pitää huolta kilvoittelustamme päästäksemme sisään ahtaasta ovesta. Se ei onnistu, jos me emme pysty erottamaan oikeaa väärästä. Se ei taasen onnistu ilman uudestisyntymistä, sillä ilman sitä ihminen on ja pysyy hengellisesti sokeana. Ihmisen on tehtävä parannus tunnustamalla olevansa syntinen sekä nöyrtymällä Jumalan edessä pyytäen Jeesusta tulemaan elämänsä Herraksi. Vasta tämän jälkeen muutos alkaa näkyä ihmisessä Pyhän Hengen kautta niin, että hän alkaa tuntea suurta inhoa kaikkea tämän maailman syntisyyttä kohtaan. 

Meidän tulee käyttää päivittäin laatuaikaa Kristuksen yhteydessä rukoilemalla ja lukemalla Sanaa. Kun Jeesus tulee takaisin, niin meidän on oltava valmiita, että hän varmasti tuntee meidät tänne palatessaan. Se ei onnistu, jos mukaudumme tämän maailmanajan mukaan olemalla tämän maailman viihteen ja synnin orjia. On oltava myös piittaamatta kaikista häiriötekijöistä uskon tiellä. Voi olla, ettei esimerkiksi puoliso, perhe, sukulaiset tai ystävät pidä uskosta ja pitävät sinua omituisena kummajaisena. Voit joutua uskosi takia pilkan kohteeksi ja silmätikuksi. Tämän ihmispelon takia monet joko luopuvat uskostaan tai eivät koskaan edes tee valintaa. Meidän tulee kuitenkin rakentua yksin Jeesukseen,  sillä vain Hän voi meidät pelastaa. Lisäksi meidän tulee rukoilla taukoamatta näiden rakkaidemme puolesta, jotka eivät vielä ole pelastuksessa. 

Soikoon tähän päätteeksi laulu Suomelle sen sisältämän tärkeän sanoman vuoksi;

PARANNUS TEHKÄÄ, HERRAN ETEEN NÖYRTYKÄÄ,

NIIN JEESUS SINUT UNESTA HERÄTTÄÄ 

.

Palvotaanko taas Baalia?

 

Baal oli Raamatun mukaan kanaanilainen sademyrskyn ja hedelmällisyyden epäjumala. Tuomarien kirjassa Baalin palvonnasta syytettiin nimenomaan israelilaisia. Baal oli epäjumala, jonka palavaan kitaan uhrattiin jopa lapsia niin, että olisi saatu hyvää satoa tai terveyttä.

Tämän päivän ilmiöitä tutkaillessa tulee helposti siihen johtopäätökseen, että tällaiset vuosituhansia vanhat uskomukset ovat alkaneet elää omaa elämäänsä tässä jälkikristillisessä ajassa, jota parhaillaan elämme. Sitä sopii pohtia nyt 2020-luvulla, jolloin vastaavaa tematiikkaa tuntuu tulevan koko ajan suuremmassa määrin esiin.

Hyvänä esimerkkinä heinä-elokuun taitteessa Birminghamissa järjestetyt urheilukilpailut nimeltä Vuoden 2022 Commonwealth Games. Kyseessä on brittiläisen Kansainyhteisön jäsenille tarkoitettu kansainvälinen moniurheilutapahtuma. Kaikista maailman valtioista noin neljäsosa on yhteydessä tähän yhteisöön ja tapahtumalla on miljardiluokan katsojat. Seremonian aloituksena suurelle stadionille tuotiin 10 metriä korkea metallista rakennettu härkä, joka keskittyi naispuolisten ketjuntekijöiden ahdinkoon 1900-luvun alussa. Härkä-symboli oli näyttävästi toteutettu sisältäen kaikenlaista tekniikkaa – esimerkiksi härän silmät välkkyivät, se hyppi sekä alkoi raivota lavalla. Se oli nimettykin raivohäräksi. Härkä saatiin rauhoitettua, kun joku naishenkilö tuli taputtelemaan sitä. Sitten nainen nostettiin härän selkään ja saman tien kaikki ihmiset polvistuivat härän eteen ja alkoivat palvomaan sitä.  Birminghamin  härkä oli tietysti vain pieni episodi, mutta symboli oli täysin samantyyppinen kuin pakanoiden palvoessa aikoinaan Baal-jumalaansa.

Härkä riehumassa Commonwealth Games-tapahtuman avausnumerossa

Lisäksi Birmingham 2022 Commonwealth Gamesin virallisena maskottina toimi ystävällinen ja röyhkeä härkä, joka oli nimetty Perryksi. Eläimen kerrottiin toimineen Birminghamin synonyyminä jo vuosisatojen ajan. Lisäksi alueelta löytyi erillinen Pride House, joka toivotti tervetulleeksi LGBTIQ+ -fanit, urheilijat ja liittolaiset suurten kansainvälisten urheilutapahtumien aikana. 

Perry-maskotti

Mooseksen kirjassa kerrotaan kultaisesta vasikasta, jota ihmiset alkoivat palvoa matkallaan luvattuun maahan. Uskomattomalta tuntuu tietysti se, että nämä ihmiset olivat nähneet jo esimerkiksi Egyptin vitsaukset sekä kokeneet omin silmin Punaisen meren jakautuvan, jonka ansiosta he onnistuivat pelastumaan Faaraon hyökkäysjoukoilta. Raamatussa ei tosin ollut kultaista sonnia, vaan vasikka. 

Lieneekö pelkkää sattumaa, että härkä-symboli on alkanut putkahdella paljon muuallakin. Se on nähty esimerkiksi Euroopan unionissa merkittävien rakennusten edessä nainen selässään. Tämä nainen ja härkä-symboli on nostettu näin ikään kuin ikonin asemaan. Kyseessä on joka tapauksessa raamatullinen epäjumala sekä kristinuskoa tavalla tai toisella vastustava symboli. 

Hiljattain tämä vastaavanlainen raivohärkä nähtiin meillä Suomessakin poptähti Antti Tuiskun Bailantai-nimisissä stadionkonserteissa syyskuun puolivälissä.

Helsingin Sanomat kirjoitti nimittäin arvostelussaan seuraavasti:

"KEIKAN suurin erikoisuus oli alussa lavalla odottanut jättimäinen kultainen nautaeläin – viittaus Raamatun kultaiseen sonniin – jonka alta Antti Tapani asteli mustassa kaavussa siunaamaan meitä musiikillaan. Avauskappaleena kuultiin vuoden 2020 levyn nimikkobiisi Valittu kansa. Hetkittäin tuntui siltä, että Tuisku joutui tasapainoilemaan sen välillä, kuinka paljon keikan oli tarkoitus keskittyä nimenomaan Valittu kansa -levyyn ja sen uskonnolliseen tematiikkaan."

Antti Tuiskun keikalla oleva sonni näyttää saaneen mallinsa pitkälti New Yorkin Bull Market'ia kuvaavasta veistoksesta. 

Mikä tällaisen raamatullisen tematiikan tarkoitus sitten on? Ohjata ihmisten mielenkiinto toisaalle kristinuskosta? Sielunvihollinen eli paholainen kopioi Jumalaa kaikessa. Ja tämä aika on sille hyvin vastaanottavainen. Ennen kaikkea Jeesus halutaan sysätä pois. Tämänlainen suuntaus ja antikristillinen henki tuovat uutta ilmettä, jolla pyritään eksyttämään ihmisiä ja saamaan heidät kiinnostumaan edellä esitetyistä vanhoista epäjumalista. Edellä mainittu esimerkki Birminghamissa järjestetyistä suuresta urheilujuhlasta on suuressa ristiriidassa siinä, että Englantia on sentään pidetty raamatullisen kristinuskon kehtona. Voi vain miettiä, mitä haluttiin sanoa sillä, että tähänkin edellä mainittuun tapahtumaan haluttiin tuoda tällainen pakanasymboli.

Pekka Sartola kertoo tästä edellä mainitusta Birminghamin tapauksesta sekä härkäsymbolin merkityksestä ylle linkitetyssä puheessa, jota on myös tähän juttuun referoitu. Sartola painottaa puheessaan myös sitä, ettei kristillisyys saisi olla yksinomaan jotain hengellistä herkuttelua. Meidän ei tule pelkästään istua ja nauttia siitä tietoisuudesta, että ollaan pelastuneita ja kristittyjä taivaan valtakunnan kansalaisia. Herätys syntyy silloin, kun kristityt heräävät ymmärtämään, miksi he ovat kristittyjä ja pelastettuja. Tehtävämme on levittää ilosanomaa kaikkeen maailmaan sekä yhtä lailla  valvoa ja varoittaa lähimmäisiämme eksytyksistä. Evankeliumi on ilosanoma ennen kaikkea ikuisuutta varten. Jeesus on ainoa ovi taivaaseen. Vain Hänen kauttaan meillä on pääsy hääaterialle ja ikuiseen iloon.